keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Mai ist Pfeffer in den gerade geöffneten Augen

Käsissäni on käännös.
Silja und Mai.
In Deutch.
Kiitoksia Angela Plögerille hienosta käännöstyöstä. Nyt puuttuu vain agentti. Suomalaiset kaksi agenttia eivät kelpuuta minua, koska en ole voittanut palkintoja. Joten etsin saksalaisen. Tai lähetän käännöksen suoraan saksalaisiin taloihin. Yritän ensin agenttia. R soitti minulle heti, kun oli lukenut osan noista 26 käännetyistä sivuista (jotka saksannoksessa tekevät 29 s.) ja sanoi ensitöikseen, että hän on varmaan tyhmä. Koska ei tajua. Mutta lohdutin häntä ja sanoin, että sitten varmaan yli puolet lukijoista ovat tyhmiä :D Ei vain. Tai siis kyllä sanoin noin, mutta korjasin tietysti sanani, ja sanoin, että ei kannata huolia, se on tarkoituksella vaikeaa tekstiä. Että se kuvastaa Siljan, päähenkilön, mielialaa noin niin kuin alussa. Moskova-jaksossa teksti selkiytyy huomattavasti - samoin Siljan pää.

Sellaista tänään. Kiireitä, kamalan vaikeita oppilaita. Tulin niin huonolle tuulelle kasiluokkalaisten tunnin jälkeen, että piti oikein purra hammasta. Onneksi valmis näytekäännös piristi päivää. Samoin juoksulenkki auringossa, hieronta työpaikalla. Niin, siis oikea hartia-/selkähieronta. Koululla. Maksusta tietysti, mutta silti. 

Kotikirppiskoti.
Olen ollut ahkera muuton suhteen. Kävin eilen pankissa. Nyt ovat sellaiset asiat kunnossa, mitkä pitääkin ensimmäisenä selvittää. Tämän lisäksi olen järjestänyt kotiani uuteen uskoon, sillä järjestän täällä lauantaina 9.4. kotikirppiksen. Myyn itseni tyhjäksi. Pengon vielä vaatteet ja vuodevaatteet läpi, jotta pääsen eroon kaikesta mahdollisesta - paitsi lempimekoistani. Olenhan mekkoihminen.

Niin, ja mikä uskomattominta: olen edennyt selvitystöissäni siihen pisteeseen, että nyt vain keksin toiminimen itselleni. Freelancen ura edessä. Päätin pistää pystyyn nimikilpailun, sillä "Maarian pilkku" ei ole tarpeeksi vetävä toiminimi. Palkinnoksi annan oikean kirjan. Siljan ja Main.

Voittajan porkkana.
Palkinto menee siis sille, joka keksii minulle iskevimmän ja minua miellyttävimmän toiminimen. Kilpailu menee "kiinni" heti, kun sopiva nimi löytyy, mutta jos ei löydy ajoissa, koetan pähkäillä nimen itse. Jolloin pidän palkinnonkin itselläni. Uskomattoman vaikeaa keksiminen on, vaikka sanat yleensä tulevat ulos kuin tomaattisose. Nimen valitsen puhtaasti sen perusteella, mikä omasta mielestäni on iskevin ja paras. Vähän samaan tapaan kuin jos kävelisin nyt kauppaan, enkä etsisi mitään, mutta iskisin silmäni kenkiin, jotka aivan selkeästi huutavat minua luokseen. Laittakaa nimiehdotukset tuonne kommentteihin.





Tässäpä vielä pieni ote saksannoksesta:

SIE VERNICHTET EINES ANDEREN EIGENTUM, BEVOR ALLES BEGINNT

Alles begann mit einem kleinen runden Haferkeks, der als Ganzes in den Mund passte; Mai war von diesen Keksen begeistert, packte fast eine ganze Packung in einen Plastikbehälter; schloss den Deckel so, dass ein Teil der Kekse zerbröselte, stopfte den Behälter in ihren Rucksack, füllte eine Wasserflasche mit Johannisbeersaft, stieg in die Gummistiefel. Die knallrot waren. Lügnerin; sie, die Stiefel, waren blau.


Lopuksi toivoisin ihmisten kuuntelevan seuraavan biisin. Joka on ihana. Soi usein kirjoittaessani korvissa.
http://www.youtube.com/watch?v=zPAMszqAk0k

Niin ja ai ai niin, kävin eilen myös ystäväni O:n luona. Olipa mukavaa! Kiitos O. Ja kiitos häävideokokemuksesta. Se oli hauska - tiettyjä kohtauksia lukuun ottamatta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti