keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Kirjani pistän kuoreen ja heitän sen syleihin.



"Oi ystävät, tietäkää että aina on kerrottavana tarina kuluvan ajan peittämiseksi, tarina kerrottavaksi kuolevan korvaan, tarina keksittäväksi, jotta meitä kaikkia autetaan palaamaan itseemme - -"

Luen yhä - vaikka piti jo yrittää saada projekti päätökseen - Jellounin kirjoja. Tuhatta ja yhtä taikaa. Olen tässä huomannut, että Jellounilta voi riistää hyviä vinkkejä kirjailijuuteen sekä kirjoittamiseen. Kaikki lainaukset tällä kertaa ovat häneltä, hänen kynästään valuneita, eivät lainkaan itseltäni opittuja.

"Voi niitä runoilijoita, mahdottomien juttujen kertojia, tarinaniskijöitä, keksijöitä, ärsyttäjiä, naurattajia, röyhkimyksiä, häirikköjä, kirjailijoita, varsinaisia näkyvän ja salatun elämän ryöstelijöitä, niitä jotka eivät kunnioita mitään, eivät yhtikäs mitään ja ovat vielä ylpeitä hulluudestaan!"

Olen aika varma, että minut on aliravittu.
Tarvitsen lisää näkökulmia.
Tarvitsen lukijan, joka uskoo.

"Meidän uskomme kertojan uskottavuuteen pyyhkii pois kaikki laiminlyönnit ja puutteet. Mitä väliä sillä on, että jutut ovat uskomattomia ja kömpelöitä, jos me kerran tiedämme kertojan keksineen ne määritelläkseen hyvin henkilönsä eikä suinkaan koetellakseen hyväuskoisuuttamme?"

Tarvitsen lukijan, joka pitää kirjani elossa.

"Mitä hyötyä näytelmästä on pöytälaatikossa, kun se oikeasti elää vain lausuttuna, näyteltynä, kuunneltuna?"

Tarvitsen taidon puhua asioista monilla kielillä. Olen kalpea tänään, surumielinen. Selailen edelliskesän kuvia.

"Minä en keksi mitään. Ihan kuin kaikki kertojat minäkin saatan liioitella jotakin puolta, lisäillä yksityiskohtia, luoda aasinsiltoja, joilla pääsee tarinasta toiseen..sellaista minun työni on. Eikä minun käteni valehtele."

Päätin, että annan Siljan ja Main - ensimmäisen Siljan ja Main, joka on painettu - eteenpäin. Annan sen jollekin kirjabloggaajalle. En velvoita kirjoittamaan kirjastani - saa toki kirjoittaa, jos huvittaa - mutta sen takia kirjabloggaajalle, että kirjabloggaajat tuntuvat lukevan paljon erilaisia kirjoja. Ehkä he saavat jotakin kirjastani irti, ehkä eivät. Kokeillaan, toivotaan parasta :) Mutta mikä minulla on ehtona? Tai ei ehkä ehtona, vaan vilpittömänä toiveena. Tahdon kirjaparkani sitten kymmenen käsiparin jälkeen bumerangina takaisin. Lentäköön kirjani, lentäköön se viehkeän kaaren yli tuuhean lukijakunnan. Hulmauttakoon heidän huivejaan, tehköön selväksi, että näin on, näin se on. Näin se elää. Näin se lentää.

Eli se kirjabloggaaja, joka ensimmäisenä sanoo hep, saa kirjani käsiinsä. Toivon, että tämä kirjabloggaaja sitten lähettää (luettuaan) kirjan eteenpäin seuraavalle kirjabloggaajalle - kenelle ikinä tahtookaan, mutta toivottavasti siis kuitenkin kirjoja lukevalle bloggaajalle. Ja seuraava sitä seuraavalle.

Aikaahan varmasti kuluu, saa kuluakin.
Ei ole kiire, kirjallani varsinkaan.

Tahdon kirjaani myös jälkiä elämästä. Sillä tavalla tiedän, että se on kohdannut seikkailuja. Arvon lukijat voivat alleviivailla kirjasta kohtia, jos heillä on niin tapana tehdä, kirjoittaa sinne kommentteja, jos sellaisia irtoaa, laittaa takakanteen oman nimensä todisteeksi siitä, että ovat sen lukeneet.

Tämä olkoon kiertokirja, oma kappaleeni Siljasta ja Maista. Kyllä, vähän niin kuin kiertokirje. Toivottavasti edes yksi bloggaaja kiinnostuu :) Heppistähep vain, tämä kirjoitusbloggaaja paneutuu nyt kirjoittamisen runsaaseen maailmaan ja maalaa itsensä lopulta uneen. Sitä ennen pitää vielä urheilla, jutella, siivota. Ajatella, että viikon päästä hymyni repeää. Olen väsynyt kuin hedelmäpuu. En tiedä, mistä tämmöinen johtuu. Ehkä siitä, että töissä alkoi rankkaakin rankempi viimeinen jakso. Minun viimeiset 7 viikkoani opettajattarena.

Ai niin. Väsymyksissäni tiuskahdin äidille tänään. Hän soitti kesken päiväunieni. En tarkoittanut tiuskahtaa. Mutta olin vain niin unessa. Herättyäni rikoin lautasen. Ihan vahingossa rikoin. Surku sentään, suolapurkilla runnoin melkein upouuden sinisen indiskalaisen, jonka olin ajatellut viedä Saksaan.

6 kommenttia:

  1. Lasketaanko minua kirjabloggaajaksi? Lukisin kirjasi tosi mielelläni ja voisin kommentoida sitä blogiini. Minun on tosin luettava nyt ensin yksi ystävän kässäri ja lukupiiriä varten "Tiedän uskovani, uskon tietäväni", joten jos joku ehtii lukea kirjasi heti, jättäydyn jonoon hänen jälkeensä. Loistava idea ! Tekisi mieli tehdä sama, mutta pelkään, että kukaan ei haluaisi lukea kirjaani. ;)

    VastaaPoista
  2. Toki, Hanna! Tietenkin menet kirjabloggaajasta. Laitan sulle s-postia. Ja varmasti sun kirjaa halutaan lukea! Mäkin voin sen lukea, jos laitat samalla lailla kirjan kiertoon :)

    VastaaPoista
  3. Hauska idea! Hyvä Helmi-Maaria! Hanna voi lähettää kirjan sitten luettuaan vaikka minulle.

    VastaaPoista
  4. Minä haluan lukea kummatkin, mutta en kertakaikkiaan ehdi ennen kuin syksyllä, kun lapsi menee esikouluun. Eli pitäkää te kirjailijat kirjaa kirjanne kirjautumisista (hah hah hah, puujalkavitsit ovat niiiin ihania) niin että tiedän keneen ottaa yhteyttä pyytääkseni kummankin kirjoja luettavakseni. Tosin pitää jotenkin sumplia nämä postimaksut... Eli saako kumpaakin ostettua netin kautta? Siis nettikaupasta? Silleen voin ostaa ne itselleni luettavaksi sitten, kun minulla on aikaa niitä lukea. Enkä annakaan kenellekään eteenpäin, hahahaha. Olen hyvin mustasukkainen kirjojeni suhteen ;)

    VastaaPoista
  5. Juu, Hanna voi sitten pistää eteenpäin Paulalle ja Paula seuraavalle kirjalliselle bloggarille. Kuten Veralle. Yhteystiedot pitää vain sitten kunkin hoitaa edellisen lukijan kanssa keskenään. Hanna, pistätkö mulle s-postia: maaria.paivinen@gmail.com? Laita sinne sun osoite, johon voi kirjan pistää :)En löytänyt sun blogistasi s-postiosoitetta nimittäin.

    Vera, postimaksut eivät välttämättä ole kovin kalliit sinne Italiaan..ainakin Saksaan olen lähettänyt ihan halvallakin asioita. Melkein kuin lähettäisi Suomen sisällä. Ja juu, minäkin olen tarkka kirjoistani :D Siljaa ja Maita saa www.kirjantamo.netistä. Jos ei saa ulkomaille, voin toimia välikätenä, mikäli päädyt ostamaan opuksen.

    VastaaPoista
  6. Helmi-Maaria, luin upean kirjasi. Blogissani on ihan äsken julkaistu merkintä Siljasta ja Maista. Selvitän postikulut Veralle, ja laitan kirjan kiertoon!

    VastaaPoista