perjantai 22. heinäkuuta 2011

Yritän, toivon, että yritys palkitaan!

Katsokaa: Kielikorjaamo!

Olen niin valmis jo aloittamaan. Toivottavasti tilauksia satelee. Kuten tänään vettä. Pommitan kaikkia tänään mainoskirjeillä. Kaikkia yrityksiä, ja kun voisinkin, niin myös yksityishenkilöitä :)

Mitä muuta:

- Lauri, onnea rakas, 5-vuotias kummipoika. Ihana pieni olento!

- Kielikorjaamo, kuten sanottua, voi alkaa. Tärisen, jännittää.

- Surkeat uutiset Somaliasta. Mikä kurja maailma on. Miten paha joidenkin elää. Onneksi on edes ilmasilta, edes jotakin apua, tekisi mieli mennä ja pidellä sylissä ja juottaa heille maitoa, auttaa uuteen alkuun!

- Kirjoitin eilen niin jotenkin intensiivisesti, että teki mieli itkeä sen jälkeen, olen vaihtanut taas kieltä:

" Hän heräsi keskeltä merta. Vesi lipui hänen korvissaan, käsi roikkui pitkin pelottavan tyyntä pintaa. Hän kuuli vain linnut ja veden. Janotti.
        Miten hän oli tänne joutunut.
        Ei voinut avata silmiä, niin kirkkaaksi aurinko oli muuttunut. Hän ei pitänyt uimisesta. Hän ei pystynyt liikuttamaan muuta kuin käsiään, varpaita vähän.
        Vaikka oli kuuma, pökerryttävän, hytisevän kuuma, häntä ilmiselvästi paleli. Hänen hiuksensa lojuivat veden pinnalla, kosteus nousi ylös kohti hiusjuurta. Hän tunsi tämän ja alastomuuden, vaikka hän ei alaston, suinkaan, ollutkaan, minä tiedän.
    Vaikka voiko luonnon keskellä olla muuta kuin alaston. Eivät vaatteet peitä vartaloa, rakennelmat sen peittävät ja äänet, jotka tulevat kun ihmiset kohtaavat toisiaan.
    Minä muistan vieläkin, miltä hän näytti patjan päällä. Olin pumpannut sen aiemmin, aamulla pelkästään hänelle, sinivalkoisen, miltei vettä läpinäkyvämmän patjan. Minä hänet sidoin sen päälle, muuta ei ollut kuin kaksi nahkavyötä, minä hänet sidoin rintalastan kohdalta, sidoin lantiosta. Varpaat jätin vapaiksi.
     Minä hänet työnsin aaltoihin, hän itse sitä oli toivonut.
     Hän oli tajuton siinä vaiheessa.
     Minä rakastin niin paljon, että annoin hänet merelle."


Halusin vielä nostattaa eilisestä postauksestani tämän kuvan tähän tekstiin. Se on Anni Halosen maalaama oivallus, jonka tahdon Minä rakastan sinua nuoren miehen kanteen!

Ja nyt vajoan töihin sekä viikonloppuun, tulee vieraita, keittiötä pitää taas kohentaa ja verhoja ostaa, juhlia kolmet eri synttärit, rakentaa. Ja tahdon aikaa kirjoittaakseni loputkin.

Kaunista viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Hienolta näytti Kielikorjaamo, onnea ja menestystä! Harvojen yritysten sivuilla on samalla iloinen ja asiantunteva ilme, mutta sinulla on onnistunut sekin :)

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, kiitoksia :) Toivotaan, että saan edes puolikkaan leivän kuussa korjaamoni avulla!

    VastaaPoista