perjantai 14. lokakuuta 2011

Päivän fossiilia, kiitos



Luonani on dinosaurusasiantuntija ja hänen punatukkainen äitinsä. Olen nähnyt kotiloita kahdensadan miljoonan vuoden takaa ja luuasetelmia. Kakkupalat ovat tässä kaupungissa järjettömän isoja hintaansa verrattuna, ei niitä jaksa syödä loppuun saakka, ja minä kun luulin tähän päivään saakka asuvani keskinkertaisen kokoisten kakkupalojen maassa. Kaikki kirkot näyttävät linnoilta, joten asun linnojen ympäröimänä, ja tämä aurinko on melko kylmä vaikka kirkkaudesta ei saa tarpeekseen, ja minusta on varsin oikein, että edes tässä iässä voin leikkiä olevani linnanneito tai ainakin kuvitella leikkiväni linnanneitona olemista.

Dinosaurusasiantuntija (sekä tuleva haikalatutkija) sanoi eilen Marienplatzin nähdessään ja bussin ikkunan läpi kaupunkiani ihastellessaan selvällä suomen kielellä: "Olen lumouksen vallassa!" Minusta tuo oli varsin komea lausahdus, sillä kyseessä on melko nuori asiantuntija, joka pitää dinosaurusten lisäksi kaikesta keskiaikaisesta.

Kävimme äsken dinosaurusasiantuntijan, hänen punatukkaisen äitinsä sekä neljän saksalaista alkuperää olevan henkilön kanssa (joista yksi on iäkäs urkujensoittaja) syömässä baijerilaisessa olutravintolassa, vatsalaukut sanoivat raks, ja nyt sekä minun että parin muun päivä on luettu, sillä olemme kävelleet paljon ja keskustelleet ammoisista ajoista, ja kun ulkona on kylmä, ei muu auta kuin mennä untuvien alle ja antaa sen tulla.



Toivotan kaunista viikonloppua, vaaleanpunaistakin kuten monet muut teistä, ja laitan teille tähän kuvan parista kuukauden fossiilista, sillä tiesittehän, että hampurilaisravintoloissa voi olla kuva kuukauden työntekijästä tai päivän purilaisesta, mutta dinosaurusmuseossa voi olla kuulkaas kuukauden fossiili. Enkä se ole minä tai sisareni tai dinosaurusasiantuntija varsinkaan. Se on oikea fossiili.

Kyltymättömin terveisin
Helmi-Maaria

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti