torstai 10. marraskuuta 2011

Hei hei, lähden Tsekkeihin.

Minun uusi lempiherkkuni on tuossa, kuvassa. Sen nimi on Reibekuche. Olen opetellut tekemään niitä itse, perunakakkusia, niitä syödään omenahillon kanssa, ja ne ovat silti ruokaa eivätkä mitään kahvikakkuja. Mutta vaikka ne ovat kuinka hyviä, voin hyvin ikävöidä lemppariani Suomesta, tai monia sellaisia, kuten karjalan-nam-piirakoita tai peruna..apua..unohdin koko sanan. Siis mitä ne ovat. Peruna...peruna..perunaleipiä. Ei. Peruna..rieskoja. Perunarieskoja. Mitä on tapahtunut sanoilleni. Joudun onkimaan niitä joskus kauankin.

Saksa syöksyy suusta ja korvistakin. Unissa vyöryy saksa. Kaikessa mukana, saksa saksa, saksa. Menemme huomenna Prahaan, vihdoin jälleen viikonlopuksi rakastamaan, junamatka kestää 5 tuntia ja kerrankin aiomme tehdä suomea. Ainakin tunnin junamatkasta sitä tapahtuu. R:n pitää oppia keskustelemaan suomeksi, jotta hän joulupöydässä osaa sitten kaiken. En ole tähän päivään mennessä kunnolla opettanut koko miestä, joten nyt on aika, eikö olekin.

Olen pitänyt kirjoitusvapaan päivän lähinnä siksi, että on jostakin syystä ollut käsittämättömän paha olo. Siis oksettava suorastaan. Ja äänenikin katosi. Se horjuu, kun puhun, joten en puhu. Kirjoitusvapaa on muutes by the way koko viikonloppu, ellen innostu saamaan runoja aikaiseksi. Niitä saattaakin, hyvinkin, tulla.

Ai niin ja ei, en kommentoi Finlandia-palkintojuttuja. Hienoahan on, että kirjallisuutta palkitaan, mutta jotenkin on mukava elää poissa kilpailuista, poissa isoista kirjapalkintouutisista. Sillä kyllä, jollakin tasolla minä olen kalpea muiden rinnalla, jopa hieman mustasukkainen, ja kenties myös näkymätön.

Ai niin, kiitos Leena Lumi ja Eva-Stiina tunnustuksistanne. Ja mukavista, rattoisista blogeistanne! Niitä on ilo lukea. Kuten hyvin monen muunkin blogia.

5 kommenttia:

  1. Eikun ihanaa Prahan matkaa. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä suomen kieli pitää yhden junamatkan aikana pystyä oppimaan. Helppoahan tämä on.

    VastaaPoista
  2. Kiitoskia, kyllä varmasti hän oppii :) Edes jotakin, vaikka vain tavujen verran. Pohja on jo hyvä.

    VastaaPoista
  3. Ei voi olla oppimatta, kun opettaja on noin hyvä.:D

    VastaaPoista
  4. Heippa Pisara:
    Miten koskettavaa, herkkää on tuo sinun sivustossa kuvasi alla oleva teksti, "..luethan minua.."

    Ihana löytää uusia blogeja, uusia ihmisiä...
    Kurkistit mua ja minä sinua=)

    VastaaPoista
  5. Aili, kyllä hän jo tärkeitä kinkku- yms. ilmauksia oppi!

    Hanne: mukavaa, jos koskettaa, ja samat sanat sinulle; mukavaa löytää kivoja blogeja! Kurkistelen sinua kyllä uudelleenkin :)

    VastaaPoista