perjantai 2. joulukuuta 2011

Prum prum

Kuinka monennen kerran sanon, että väsyttää. Käsiksessäni on tasan kymmenen aukkoa. Yritän täyttää yhden niistä. Aikaa ei tosin ole juurikaan, pitää myydä iltapäivällä kuusi tuntia leipää. Eilen myin kaiken. Ei ollut enää mitään hyllyissä kuudelta, vaikka puoti on auki puoli seitsemään. Sain tippiä kolme euroa neljäkymmentäviisi senttiä. Tippimuki täyttyy näemmä enemmän ja enemmän ja minua huvittaa. 

En ole koskaan aikaisemmin ajatellutkaan tekeväni työtä, josta saa tippiä. Ja mikä hienointa; pidän leivänmyynnistä. Puhuin itseni ulos kamalasta ylituntipyörästä, sanoin, että lopetan jos ei tule tolkkua, ja minulle tarjottiin pussillinen pipareita sekä lupaus kohtuullisuudesta. Tuntui voittajalta.

Olen myös joutunut käymään paperisotaa. On pitänyt jonottaa taloustoimistossa verolippua, on pitänyt hakeutua saksalaisen sairausvakuutuksen piiriin ja saada sosiaaliturvatunnus. Niin. Minulla on nyt saksalainen sosiaaliturvatunnus. Joten kun kahden viikon päästä olen Suomessa lomalla, vilautan saksalaista sairausvakuutuskorttia, jos joudun lääkäriin. En aio kylläkään joutua. Tahdon uida lumessa vaikka en uskalla.

Täällä on yli kymmenen astetta lämpöä. R sai skootterinsa toimimaan. Teemme huomenna harjoitusajoa, sillä minä aion täräyttää skootterireppanalla töihin aamuisin. Se on itäsaksalaista mallia ja siihen pitää bensiinin lisäksi laittaa öljyä ja sitten se öljy ja bensiini pitää saada sekaisin niin, että skootteri pitää ottaa tiukkaan otteeseen ja sitä pitää heiluttaa. Kaikkeen sitä ihminen paneutuu päästäkseen eteenpäin.

Hauskaa viikonloppua!

Tällainen se on se skootteri.

7 kommenttia:

  1. Tuollainen ajopeli oli aikoinaan minullakin. Isä osti sen v.1959, ja ajelin sillä muutamia vuosia.

    Laitoin eilen Nuoren miehen postiin, tulee annettuun osoitteeseen ensi viikolla.

    Kiitos lukuelämyksestä, Helmi-Maaria.:D
    Odotan jännittyneenä Siljaa ja Maita.:)

    Oikein hyvää viikonloppua sinulle ja poikaystävällesi!<3

    VastaaPoista
  2. Vau. Onpa menopeli:) Niin kaunis! Ajelisin itekin tuollaisella, jos se olisi mahdollista. Kuinka R suhtautuu, kun omit hänen lahjansa?
    Lumeen halajaa moni täällä suomessakin vaan kun ei ole lunta.
    Mukava, kun tykkäät työstäsi.

    VastaaPoista
  3. Aili: Toivottavasti ajopelisi toimi moitteettomasti :) Toivottavasti lukukokemus ei ollut hirvittävä, ja tosiaan Silja ja Mai paukahtaa sinulle parin viikon päästä käsiin. Kiitoksia Nuoren miehen välittämisestä!

    Ja anonyymille: ehei, en ole ominut R:n lahjaa, mutta lainaan sitä aina, kun on aamuvuoro. R on itse nyt 6 vkoa lomalla ja sen jälkeen poissa ma-pe, joten pakkohan jonkun sitä Schwalbea on käyttäää..

    VastaaPoista
  4. Helmi-Maaria, Aili tajuu monelaista...varmaan ymmärtää puumanaisiakin. Enempää en tähän tohdi;-) Tein arvostelun kirjasta Puuma ja se taitaa kertoa enemmän minusta kuin itse kirjasta...Miksei kukaan tyrkytä MINULLE Nuorta miestä!

    Joku lukijani kommentoi kerran, että näkee minut ajamassa skootterilla helmat hulmuten Roomassa. Minusta se oli hauskaa. Tosin en ole koskaan saanut skootteria, mutta avoauto minulla oli melkein kymmenen vuotta. Sellainen pieni ja turkoosi.

    Leivän myynti kuulostaa kuin terapialta. Ja ne maksaa sinulle siitä!

    Kaunista viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  5. Helmi-Maaria!

    Se entinen Monark-skootteri oli lahjakas tekemään nokipiikkejä sytytystulppaansa. Bensan seassa oli käytettävä muutama desilita öljyä, joka nähtävästi aiheutti paljon nokea. Sitä sai rassata ihan tuskastumiseen asti.;( Siitä en pitänyt...

    Kyllä auto on aina parempi, ainakin muualla kuin Roomassa (elokuva Loma Roomassa)!<3

    Noihin puumanaisiin pitäisi perehtyä, samoin puumamiehiin (ks. Leenan kommentti).;)

    VastaaPoista
  6. Mukava työneuvottelu kun saa piparipussin ja vielä mieleisiä tuloksia :)

    Oi mikä ihana skootteri, turvallisia kilometrejä!

    VastaaPoista
  7. Leena: Kävin lukaisemassa arviosi Puumasta. Vaikuttavaa :) Jos halajat Nuoren miehen, voin pyytää, että se laitetaan sinulle sitten, kun se on luettu tuolla, minne Aili kirjan pisti.

    Aili: huokaus. Kovaa kyytiä ja hauskaa tuolla Schwalbella, mutta jostain syystä se sammahtelee välillä kesken kaiken. Poikien siis pitää vielä rassata sitä.

    Villasukka: mun pitää harjotella lisää..peloittavaa oli tänään keskellä vilkasta risteystä joutua aivan pysähdyksiin! Ja kyllä, neuvottelu oli aika onnistunut :)

    VastaaPoista