tiistai 28. helmikuuta 2012

Ooh, sanoi elämä

Haloo Helsinki, jonka kanssa kohtaan ylihuomenna (jipii!) ja uudet käänteeni. En tiedä, olenko se minä itse, joka aina pyörähtelee niin, että elämä muuttuu. Koko ajan ja joka paikassa, siltä tuntuu, ja minulta loppuu pian kyky hengittää ja nukkua. Olen tällä hetkellä vähän liian innoissani niinkin suuresta asiasta kuin maailmasta. 

Sen takia on hyvä pysähtyä. En vain oikein ehtisi. Tänään pitää käydä lastentarhassa, sitä ennen (lannistumassa) työttömyystoimistossa ja sitten menen iltapalalle kaverin luo, joka kävi Uudessa-Seelannissa ja näyttää matkansa kuvat. Matkasta puheen ollen mukaani sunnuntain matkamessuilta lähti noin viisi kiloa, viisi, VIISI kiloa esitteitä. Jano lähteä taitaa suorastaan riivata.

Ja nyt jos uudet suunnitelmani toteutuvat, minulla on yhtäkkiä hieman jotakin sukanvarressa, jotta voin lähteä ja opiskella ja kirjoittaa. Ja R:n pistän laukkuun ja otan sen mukaan, sillä vaikka yksin matkustaminen on mojovaa, on kaksin matkustaminen kauniimpaa.

Leena Lumi, joka muuten kirjoitti tässä äsken Virginia Woolfin uudesta suomennoksesta, jonka haluan haluan lukea lukea heti kohta pian, laittoi minut ajattelemaan ilojani elämässä. Joten niitä mietin nyt ennen kuin astun hengästyttävän päivän sisään ja pakahdun:

Minulle tulee hyvin hyvä mieli

1. kun saan kirjoittaa nämä tunteeni, nämä kokemukseni, tämän vuoristoratani ulos
2. kun he muistavat minua ja minä heitä
3. kaikesta, mitä R minulle on ja mitä hän merkitsee
4. kirjoista, joista juovun
5. kun koira katsoo silmiäni kohti ja pyörii iloisesti, aivan kuten bokserit tekevät, ja minä tahdon boksun
6. kun juoksen pitkin Isarin vartta ja näen lintujen muodostamat syvänteet
7. suklaasta, suklaasta ja - suklaasta
8. silloin, kun pääsen kauas ja palaan lähelle
9. kun herään keskellä yötä ja huomaan, että saan nukkua vielä ainakin kaksi tuntia
10. Alpeista, merestä, katsomisesta kohti
Lisäksi paljastan asioita, sillä Valkoinen Kirahvi, jonka nimi muuten jostakin syystä saa aina näkemään vaaleanpunaisen kirahvin silmissäni (juu, olen joskus värisekaisin), haastoi minut tekemään niin. Kiitoksia tunnustuksesta!

1. Minulla on usein kuvottava olo, mikä johtunee e-pillereistä, mutta en halua niistä nyt luopuakaan.
2. Viime kuukaudet olen ollut sokeririippuvainen, eikä päivääkään mene ilman kaikkea.
3. Minun ei tarvitse ajella säärikarvojani kuin ehkä 2-3 kertaa kesässä, sillä ne eivät vain kasva.
4. Vein...apua,  R:n itselleen ostaman järkyttävän näköisen paidan kierrätykseen enkä tiennyt asiasta mitään, kun hän etsi sitä.
5. Tapoin kerran siskoni hamsterin. VAHINGOSSA. Minä olen eläinrakkaampi kuin eläinrakas.
6. En voi sietää odottamista etenkään silloin kun en malta.
7. Olen vihainen Helsingin Sanomille. 

Toivotan hyvää viikkoa ja anteeksi.

4 kommenttia:

  1. Helmi-Maaria!

    Tunnut olevan hyvin onnellinen, joten luin sinua rivien välistä;DD

    Kiitos ihanista vastauksistasi peräti kahteen haasteeseen;)) Näitä on nyt liikkeessä, tulee satamalla.

    Onnea, että sait purettua itseäsi.<3

    Aina ei elämä ole helppoa: joko se hymyilee tai irvistää...

    Oikein erinomaista jatkoa sinulle, Helmi-Maaria, sinä joka olet ihan oikea kirjalija.<3

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa Helsinkiin! Tämänpäiväisen lumimyräkän jälkeen kehottaisin pakkaamaan pitkävartiset talvisaappaat mukaan, kadut ovat ennätystäynnä lunta. Ihana lukea kuinka innoissasi olet maailmasta. Sitä aina joskus unohtaa kuinka surrealistisen mahtava paikka tämä on. Ehkä minunkin olisi aiheellista tehdä lista asioista, jotka saavat minut hyvälle mielelle. Silloin muistaisin minäkin maailman ihmeellisyyden.
    P.S. Minäkin olen vihainen Hesarille.

    VastaaPoista
  3. Mitäs se Hesari nyt on tehnyt? Minua riepoi yhteen aikaan, kun Hesarissa oli niin karmean huonoa kieltä. Nyt se on sentään vähän parantunut.

    VastaaPoista
  4. Aili-mummo: Juu, nyt on ihanan seesteinen olo verrattuna kuukauden takaisiin mielialoihin. Haasteita tosiaan riittää, mutta hauskaahan niihin on tarttua. Minäkin toivotan sinulle erinomaista jatkoa! Ja runotuulia!

    Rina: Ohhoh, täytynee siis kunnolla varautua lumikinoksiin. Unohdin kokonaan laittaa nuo haasteet eteenpäin, joten hahaa: haastan sinut vastaamaan tuohon hyvän mielen haasteeseen :)

    Johanna: Olen ollut jo reilun vuoden ajan vihainen Hesarin kulttuuriosastolle sillain hiljaisesti sen julkaisupolitiikan takia. Ja nyt kyllä suututtaa myös lapsille ja nuorille kirjoittavien kirjailijoiden puolesta, joten olen tuplavihainen.

    VastaaPoista