sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Hengitystahti

"Panin naapurinrouvaa saunassa", "muistolauseet hautajaisiin nuorelle" ja "sukupuolenvaihdos blogi". Muun muassa näillä hakusanoilla on löydetty blogiini viime aikoina vieläpä useampaan otteeseen. Ja minä kun olen ollut poissa. Kuvioista, niin sanotusti, muutaman päivän. Olen jälleen niin väsynyt, että en pysy auki.

Luonani kävi norjalaisystäväni neiti C, jonka kanssa tuli juteltua ja valvottua sanavarastot tyhjiksi. Oikein mukavaa, kun käy ystäviä, ja ah niin ihanaa, kun on taas rauha. Olen huomannut olevani tilapäissosiaalinen. Töiden jälkeen ei huvita nähdä ketään, sillä töissä olen pelkkää puhetta ja ihmisiä. Haluan olla illat yksin ja kirjoittaa (joten arvata saattaa, kuinka tuskaa minulle on vielä seuraavat kaksi viikkoa, jotka saksan kurssi vielä kestää); haluan rauhan ja äänet pois.

Ja nämä vierailut. Kun ne tulevat, olen intoa (mutta myös stressiä) täynnä. Ja sitten sen jälkeen, kun se kaikki tämä tällainen on ohi, haluan lukita oven ja olla yksin ja nukkua ja siivota ja kirjoittaa ja tuijottaa. Ja olla R:n kanssa ja käydä juoksemassa. Kuten nyt. Mutta harmikseni en jaksa evääni letkauttaa. R on katsomassa jalkapallo-ottelua, onneksi, sillä en jaksaisi puhua juuri näin päin.

Päätin, että tulevien (odotettujen!) vierailujen (joita tällä haavaa on tiedossa viidelle viikonlopulle tässä lähikuukausien aikana) en anna hetkauttaa arkeani liikaa. Siis tähän asti olen suuna päänä toiminut turistioppaana (mistä nautin, kylläkin) ja loihtinut aamiaista pöytään, mutta tästä lähtien, sorry guys, käyn urheilemassa, jos siltä tuntuu, tai jään hetkeksi kotiin kirjoituspuuhiin, jos niin tekee mieli, ja pistän vieraat palloilemaan yksinään pariksi tunniksi kaupunkiin. Sillä en vain kerta kaikkiaan jaksa.

Sitä, että monta vuorokautta peräkkäin jätän itseni laidalle ja teen asioita, jotka tekisin yksin toisin. Tai sitä, että vierailijat ovat liian ystävällisiä eivätkä sano, mitä tahtoisivat, ja sitten minä täydellisyydentavoittelijana yritän viedä heitä suuntiin, joiden oletan olevan parhaita, ja olen hieman epävarma koko ajan, kun en tiedä, miltä kenestäkin tuntuu ja onko nyt kivaa. Pitäisi kai lopettaa liikaa huolehtiminen. Ihmisiähän tässä ollaan :)

Tämä on väsymysvuodatusta, kuulostanee töykeältä. Ei pitäisi. Sillä oikeasti ilahdun kaikista heistä, jotka tänne tulevat, ja iloitsen ajasta kaikkien kanssa. Mutta en ole ennen ajatellut, että oikeastaan voisin (ja kaikkien kannalta parempikin olisi) repäistä vierailuviidakosta aina muutaman tunnin ihan itselleni, rauhoittua, latautua, ja jaksaa loppuun asti olla hyvä isäntäväen emäntäosa.

Ihana C on nyt takaisin kuvankauniissa Norjassa. Mutta minä, minä lähden huomenna vasta takaisin sinne inhon maailmaan, missä yritän päästä alkuun, sillä tänään en pysty eläytymään tarpeeksi tuottaakseni ensiluokkaista tekstiä. Toivottavasti viikonloppunne on ollut suotuisa ja väljä. Ai niin. Illalla vielä pitää viihdyttää R:n vanhempia. Jos vain pysyn hereillä. He ovat kuulleet nyt totuuden minusta, jota salasin näinkin pitkään. En vain uskaltanut katolisia, suhteellisen kirkollisia ihmisiä järkyttää. Sillä tiedolla, että olen kerran ollut esimerkiksi naimisissa vaivihkaa ja niin pois päin. Ja niin se vain on, että yhä minä kuulun tähän kuvioon. Heidänkin mielestään tervetulleesti ja jälleen, vaikka mitään tuollaista he eivät osanneet kuvitella.

Hyvää iltapäiväunta! Minä haluan pestä kasvojani kolme tuntia ja huuhdella lakanat meressä tai vähintään viime kädessä.

6 kommenttia:

  1. Mitä ihmeellisimpiä hakusanoja! :D Toivottavasti surffaajat ovat löytäneet kaipaamansa infon..

    Muistathan että Fantastic Fourin kokoontumisella sinun pitää olla ihan oma itsesi eikä kokopäivätoiminen turistiopas! Tuollaiset tuntemukset on itselle ihan tuttuja, tuntuu että pienet erakoitumisen hetket ovat arjessa yhä tärkeämpiä. Me reippaat neidit+rouva kyllä tutkimusmatkailemme onnistuneesti keskenämme, tulet sitten vain pelastamaan meidät pinteestä :D
    Mukavaa tulevaa viikkoa, täälläkin taas "yh-viikko" luvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän; naurunelikon kanssa saa kyllä omaitseillä, kuten kaikkien muidenkin vieraiden kanssa, mutta voi olla, että vierailutilanteessa unohdan repiä oman aikani ja huilia, ja sitten saattaa tulla kiukkukohtaus, minkä mm. vanhempani ja sisareni joutuivat kohtaamaan, mutta lupaan mennä vaikkapa hermokävelylle, jos näyttää siltä, että tarvitsen hieman omaa hetkeä. Voihan olla, että kun tulette (mistä olen muutes über-intona ja hommasin jo Ralfinkin pois siksi viikonlopuksi), on niin kesä, että me kaikki yhdessä huilimme rannalla esim ;)

      Poista
  2. Nuo hakusanat, joilla blogi löytyy, on aina niin legendaarisia. Minun Prahan-blogini on löytynyt mm. hakusanalla "piiskaa naisille" ja "univormu sex". :o

    VastaaPoista
  3. Melkoisia hakusanoja :D

    Et vaikuttanut töykeältä, kyllä kirjoituksestasi paistoi läpi ilo vieraista :) Onhan se ymmärrettävää, että emännöintiin väsyy ja tarvitsee omaa aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, väsymys tulee aina väkisin, jos ympäri vuorokauden yrittää olla mitä parhain turistiopas ja emäntä :)

      Ja hih, hakusanoja on tullut muitakin hulluja vastaan, mutten muista enää mitä kaikkea :D

      Poista