lauantai 14. huhtikuuta 2012

Pinguingu.

Ihana hidas aamu! Juoksulenkkiä ja smoothieta, nyt teetä ja tekstiä. R ohjelmoi tuossa vieressä. Menimme eilen jo yhdeltätoista sänkyyn ja ajattelimme: tämäkö on aikuisuutta. Olla nyt ennen yötä unessa. Kahden punaviinilasin jälkeen miltei tulessa.

Mutta tänään olen juhlatuulella. Sen takia tekstistäni on muodostunut jokseenkin ylvästä. Pyrin taas tekemään kielestä sellaista, että se vastaa tekstin henkilöitä. Tällä kertaa kieli on kaukana lyyrisestä. Pakko myöntää, että tökkii. Olen parempi lyyrisessä tyylissä. 

Ja tänään ajattelin mennä sanomaan lähikampaajaan, että saisinko otsatukan kiitos. Ja sitten vasta laitan minihameen päälle ja tanssin. En ole tupakoinut muutes by the way miljoonaan vuoteen, eli kuukausikausiin, jos ei lasketa mukaan erästä virheellistä päivää nelisen viikkoa sitten. 

Iloista. Sitäkin on aikuisuus.

Ja sitä paitsi haluaisin olla pingviini. Tai ainakin käydä siellä alhaalla niitä katsomassa. Stereoissa soi Smashing Pumpkins. Omituista kirjoittaa juhlallisesti ja kuunnella heitä. Ja ai niin, tuo ihmeellinen R on jo suoriutunut intensiivikurssinsa (a la Pisara) ensimmäisestä oppitunnista! Hän tietää jo, mitä on elämä ja ammattilaisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti