keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Vapiskaa, sanat!

Ihanaa. Minusta on tullut järjetön määrä tekstiä. Siis siihen nähden, miten vähän aikaa voin pyhittää sille. Tänään rikkoutui 50 liuskan rajapykälä, kun eilen se oli 40. Kyllä, heräsin aika ajoissa. Aamuisin tulee parasta jälkeä. 

Ja kieli tähän uuteen maailmaan alkaa olla selvillä. Se on järjestelmällistä ja tukalaa, joten kirjoitan hitaammin kuin yleensä. Mutta nautin, nautin niin paljon, että voisin sanoa käyneeni kuussa sekä sen jälkeen toisilla planeetoilla. Etenkin niillä, joilla elämää ei voisi olla tai niillä, joiden takana on vielä suurempi musta meri.


Ja tänään alkaa kesä. Kevyellä auringonpaisteella, seitsemällätoista asteella. Huomenna kivutaan kahteenkymmeneenneljään. Viikonloppuna voidaan käväistä jo kolmessakymmenessä. Olen sivellyt kasvoni aurinkovoiteella, sillä tänään olemme koko päivän puistossa. Huomenna myös. Otan muistivihon mukaan. Parannan haavojani, joita ei ole ehtinyt tulla.

Sekä kirjan nappaan laukkuun mukaan. Luen tauollani auringossa kirjoittamiskirjaa. Maria Peuraa. Aloitin sen eilen illalla ennen nukkumaanmenoa ja lueskelin jo puoleen väliin. Voin jo nyt todeta, että hyvä kun pidän tätä blogia. Kirjoittamisen kannalta siis. Tämähän on ikään kuin samanlainen päiväkirja kuin Peuran Antaumuksella keskeneräinen. Kirjoittamistaan kun kannattaa pohtia, vai mitä olette mieltä?


2 kommenttia:

  1. Laitathan osoitteesi sähköpostiini (näkyy profiilissani), niin saan maanantaipostikortin matkaan! :)

    VastaaPoista