keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Jos kerran jäisin?

Tämä tunne, kun pitää aina lähteä; miksi ei voisi jäädä joka paikkaan. 
Mummin hautajaiset olivat paikoin jännittävät; arkku meinasi sujahtaa maahan pää edellä. 
Mökkeily ei ole minun juttuni, jos olen yksin. 
Ystäväni ovat varomattoman herttaista kansaa.

En muita, milloin viimeksi olen lukenut pään kipeäksi omasta tekstistä, mutta lentokoneessa sen tein. Tuli yhtäaikaa epä- ja itsevarma olo. Kun pääsin kotiin, sain hylsyn vasten kasvoja. Epävarma olo otti valtaa.

Täällä sitä nyt sitten pällistellään ranskalaiselta parvelta ohi hurahtavia autoja, mukulakivikatua, puoleen metriin yltäviä tomaattikasvejani. Syön ruisleipää, juon jasmiiniteetä, oksettaa. 

R tulee huomenna, R:n uusi, enemmän-kotona-elämä alkaa. Ostin sille tuliaisiksi bokserit. Kuinka mielikuvitukseton tuliainen. Itselleni hankin mustikkashampoota ja liian tyhjän tilin; taas nuo Suomen hinnat paiskoivat tajuntaani. Herranjestas. Siellä kun käy ostamassa puoli kassia elintarvikkeita, sujahtaa helposti kolmekymppiä kukkarosta ulos. Äsken kävin täällä hakemassa täydennystä kaappiin; täysi kassillinen maksoi neljätoista euroa, ja suurin osa siitä on luomua. 

Olen hullaantunut Heinrich Böllin Enkeli oli vaiti teokseen. Teen siitä aivan varmasti ylistävän kirjoituksen tännekin, kunhan olen sen lukenut loppuun. 

Huomenna töihin. Kohta on viikonloppu. Viikon päästä silmissä häämöttää miniloma Gardajärvellä ja Veronassa. Minä olen vähän alakuloinen kirjoittamisasioiden takia. Ja siksi, että aina lähden.

18 kommenttia:

  1. Voi kun voisikin olla kokoajan kaikkialla ja pitää kokoajan kaikki rakkaat lähellä. Vaan kun ei voi. Vaan kun useimmiten, ja vähintään 80% ajasta ihminen tuppaa olemaan yksin. Aikamoista, kun näin asiaa syvemmin ajattelee. Yksin.

    Suomen hinnat nostattaa pulssia jo valmiiksi, kun olen taas lähdössä lomille sinne suuntaan. 4 kuukautta kotona ja rahaa palaa taatusti enemmän kuin täällä vuodessa :/ Ei hyvä, ei alkuunkaan, etenkin kun aikomukseni ei ole tehdä ihan hirveästi töitä sitten kun palaan tänne syksyllä. Haluan keskittyä opintoihin. Kesällä täytynee sitten paahtaa vähän tuplateholla syksyäkin ajatellen... Voi tätä elämätä.

    Tuli tästä mieleen (vaikka enää ei kouluasioita pitäisikään miettiä), kun puhuimme eräällä oppitunnilla supermarkettien kehityksestä ja EU:n halpakauppamarkkinoista. Tilastojen mukaan Ranska, Saksa ja Englanti pitävät kärkisijoja halpaketjujen osalta (Lidl, Aldi jne.) ja ne ovat panostaneet näiden levittämiseen ja laajentamiseen. EU:n kartalla vaaleimmalla värillä näkyivät ne maat, joissa omia halpaketjuja ei juuri ole ja joissa kauppaa ei juuri ole kilpailutettu halpismarkkinoiden painostuksesta. Arvata saattaa, mikä maa se siellä loisti valkeudellaan. Suomipa Suomi. Hyvä merkki sinänsä, halpaketjut kun eivät juuri markkinoita edistä ja luomutuottajat jäävät jalkoihin, mutta joku roti noihin Suomen hintoihin pitäisi saada!

    No, taidanpa raivota asiasta oman blogin puolelle kunhan kotiudun ja tarpeeksi kiukustun :) Huomenna lähtö, täältä tullaan Suomen kesä! Mukavaa Italian matkaa sinulle! Kateeksi käy, sijaintisi on täydellinen :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä toivotan sulle erinomaista Suomen lomaa! Nauti kaikesta! Paitsi niin no, hinnoista ei ehkä pysty nauttimaan.

      Mä käyn nykyään Aldissa ehkä kerran viikossa, nimittäin sieltä kyllä saa melkein kaiken luomuna. Ja paljon halvemmalla kuin muualta. On täällä myös luomumarketteja, joissa hinnat ovat halvempia kuin Suomessa normaalikaupassa..

      Sekin tietysti kallistaa hintoja, että suomalaisia kuluttajia on kymmeniä miljoonia vähemmän kuin esim. täällä Saksassa.

      Poista
  2. Böllin kirjallisuus on vienyt minua vuosia. Paljon ennen blogia. Enkeli oli vaiti löytyy myös kirjahyllystäni.

    Suomessa on todellakin sikakallista. Kun me käymme viikonlopun ostoksilla kaupassa, kolme kassia maksaa 140 euroa. Siinä on kahden aikuisen ja vanhan koiran tarvikkeet viikoksi. Puhtaus on mukana, mutta ei siinä ole mitään vaatteita, ei jalkineita, ehkä kynttilä tai servettejä. Tämä on törkeän kallis maa. Saksan väkiluku on jotain 80 miljoonaa: Se luo kilpailua ja pitää hinnat kurissa.

    Oi, olemme olleet usein Gardalla. Mediän ystävä asuu sekä Suomessa että Decenzanossa. Veronassa oli ikävää: Ios mies hakkasi pientä koiraa piazzalla ja kukaan, kukaan ei puuttunut asiaan. Eläinten kaltoin kohtelu on sitä huonompaa, mitä etelämmäs mennään. Kun Ingrid Bergman avioitui Rosselininsa kanssa, mies vei hänet matkalle pohjoisesta Italian eteläkärkeen ja Ingrid itki koko matkan, mitä hän näki eläimille tehtävän. Tulipa käytyä Julian ja Romeon parvekkeen alla, mutta en halua sinne enää uudelleen. Venetsiassa aion kerran käydä ja sitten hyvästi Italia, jonne olin joskus luullut jopa muuttavani.

    Puhut alakulosta: Minä luen nyt kirjaa melankoliasta. Kiinnostavaa, mutta etenee hitaasti, sillä niin paljon asiaa.

    Voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole lukenut Bölliä aikoihin, ja ehdin jo unohtaa kuinka mestarillinen hän on. Huh. Joten ei ihme, että löytyy sinultakin hyllystä!

      Totta; ostovoimaa täällä on ja enemmän kilpailua, mutta silti tuntuu, että Suomessa riistetään hinnoilla. Eräs nimeltä mainitsematon ketju jyllää, ihan kuin sillä olisi jokin monopoliasema. Tai siis on varmaankin.

      Niin, ja tuo eläinten kohtelu on tosiaan joissakin maissa kamalaa. Mutta toivotaan, ettei meidän tarvitse sitä nähdä :/

      Kyllä, alakuloa on ilmassa. Se lienee sukua melankolialle. Voi sinäkin hyvin!

      Poista
  3. Sepä se, voisipa olla jotenkin yhtä aikaa kaikkien kivojen ja tärkeiden ihmisten kanssa samassa paikassa.

    Olet oikeassa. Suomessa on kallista. Ainakin ruoka. Ja kaikki muukin. Onneksi ei yhtä kallista kuin Norjassa, mutta kuitenkin. No, ainakin näillä hinnoilla pysyy opiskelijana laihana... Onneksi itse leipomalla tms. voi säästää jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta; leipomalla säästää. Täälläkin, jos oikein tahtoo nuukailla - ja mullahan oli se vaikea vaihe vielä muutama kuukausi sitten, jolloin piti niin tehdä.

      Poista
  4. Suomessa on tosiaankin kallista,kiitos korkean ALV:n.Muistan,kun asuin joitakin aikoja kymmenisen vuotta sitten Hollannissa ja olin ihan suu auki kun katselin marketin hintoja. Ihanaa kun saat R;si enemmän kotiin ja mukavaa lomaa Italiassa!

    VastaaPoista
  5. Mikä hylsy nyt tuli? Mene sinne italiaan ja unohda vähäksi aikaa kirjoittaminen ja muu maailma. Sen jälkeen ei enää harmita Suomen hinnat eikä tulleet hylsyt:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli vain eräästä kustantamosta. En aio kyllä unohtaa kirjoittamista, ei se tuota ongelmia, vaan tällä hetkellä tahdonkin kirjoittaa, mutta nuo hylsyt. Argh.

      Poista
  6. Ei tule edes ajateltua Suomen hintoja kun ei poistu täältä koskaan. 14e kuulostaa KOHTUULLISELTA.

    Ja boksereissa ei ole mitään vikaa.

    VastaaPoista
  7. Plääh, hylsyt ovat tylsiä. Jätä omaan arvoonsa tuollaiset. Kallista täällä tosiaan on, tili tulee ja menee. Gardajärvi ja Verona, kuulostaa ihanalta. Pohjois-Italiassa saa maailman parasta jäätelöä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut tuosta jäätelöhommasta, että juuri Pohjois-Italiassa osataan, joten varmaankin syön sitä kuin pieni eläin :D

      Poista
  8. No voi hylsy, itsehän en ole muuta saanutkaan, joten voin samastua. Ehkä hetkinen taukoa on paikallaan ja reissu Garda-järvelle ja Veronaan kuulostaa kiehtovalta.

    Vaikka tykkään matkustella, minulla(kin) esiintyy ajoittain lähtörasitusta. Yhtäkkiä en jaksaisi/haluaisikaan lähteä. Sitten kun kuitenkin lähden, olen siitä iloinen ja piristyn. Ei se näin mene tietenkään kaikilla.

    Lämpimiä ajatuksia täältä saarelta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, hylsyt ovat tylsiä :( Ja matkustelu on kyllä ihanaa, mutta Suomessa käyminen on raastavaa, kun jäytää sitten alakulo pari päivää kotiinpaluun jälkeen..

      Poista
  9. Hylsystä tuli mieleeni... Voisitkos tehdä motivaatiopostausta siitä, miten ihmeessä sitä jaksaa aina uskoa ja uskoa uudestaan ja uudestaan omaan tekemiseen, vaikka hylsyjä sateleekin niskaan? :> Täytynee kasvattaa nahka. :P Muuten sitä ei uskalla lähettää enää mitään minnekään, jos masentuu jo siitä ajatuksesta, että hylsy saattaa tulla. :/

    Itse olen yrittänyt ajatella, että "okei, se joka luki mun jutun, ei ole ihan samalla aaltopituudella/sillä on erilaiset tyylimieltymykset jne." ;) Itsepuolustus lienee yksi keino uskoa omaan juttuun yhä vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea! Mielelläni teen motivaatiopostauksen. Itsepuolustus tosiaan on keinoista parhain!

      Poista