sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Ruokapainotteinen viikonloppu

Jalkani lepäävät tänään. Oli tarkoitus mennä Alpeille vaellukselle rouva I:n ja hänen miehensä kanssa. Mutta täällä sataa. Ja jalat menivät eilen rikki; rakoille korkokengistä. Ei pitäisi pukea niitä ilman sukkia ja kävellä koko päivää ympäriinsä. 

Teimme illalla ruokaa zusammen.

En kirjoittanut mitään, eilen. Tänään sen sijaan kirjoitan enkeleitä. Luen yhä 1Q84:ää. Luen ehkä kymmenen sivua illassa juuri ennen nukahtamista; ehkä saan sen luettua vuoden loppuun mennessä, tällä vauhdilla. Luen myös Virginia Woolfia. Tällä hetkellä.

Mutta nyt aion takoa tekstiä. Hidas aamu takana. Pyörin lakanoissa ja törmäsin miehen vartaloon. Se oli kuuma, heitin peitot pois; sipsutin kehräämisen jälkeen leipomoon. He tuntevat minut siellä jo, sanovat joka viikonloppu huomenta kuin olisi merkkipäiväni tai kuin joku olisi vasta syntynyt.

Sunnuntaiaamuisin smoothieta ja croissantteja olohuoneessa.

Löysin eilen - kuten tein kaiken eilen - eräästä supermarketista Pandan Lakumixiä. Riemastuin, ostin, söin kaiken hetkessä. Harmi vain, että kauppa sijaitsee melko kaukana. Ei sinne joka päivä jaksa eikä edes kerran viikossa. Mutta lohduttavaa, että lempilakritsiani saa täältä.

Olen huono potemaan välimatkoja. Ostamme ensi viikolla liput Australiaan. Vietän siellä neljä viikkoa, ehkä viisi. R ehtii vain kolme. Matkustamme vasta joulukuun lopulla. Siihen asti voin säästää pienestä palkastani matkakassan ja tyhjiä sivuja. Saan aina matkoilta paljon irti teksteihini; jään. On aikaa. En anna sitä pois.

Menen sitä paitsi naimisiin ajan kanssa vielä, ellei R ehdi ensin. Olin myydä hänet eilen kirpputorilla, koska olin villillä tuulella. Työpaikkani lähellä oli katukirppis, ja koska piti käydä avaamassa ovet muutamalle äidille, jäimme vähäksi aikaa myös auttamaan. Sanoin eräälle naiselle, että minä kyllä myisin tämän poikaystäväni 15 eurolla nyt heti. Ohikulkija oli raskaana. Sanoi, että valitettavasti häneltä jo löytyy mies. Olisin antanut ilmaiseksikin. R on yhä minulla ja minun. Ehkä ensi kerralla saan vaihdettua hänet kullaksi. Jos oikein villille tuulelle satun. Ehkä en. Hän on osa aikaani.

11 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niin, semmoista meinasin tehdä, muttei mennyt kaupaksi :)

      Poista
  2. Hih,kyllä nauratti tuo R;n myyminen,onneksi ei kukaan ottanut todesta;D Kiva kun on leipomo vieressä;avaavatko aikaisin aamulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avaavat he jo kuudelta aina. Pitää yleensä yrittää päästä ennen kymmentä ostoksille, jos tahtoo juuri sitä mitä haluaa.

      Poista
  3. Herkullisen näköisiä annoksia, - näppikselle valuu kuolaa ;-)
    Tuo Australian reissu kuulostaa mahtavalta, neljässä viikossa ehtii jo jotain näkemäänkin. Hih, vai 15 eurolla olisi R vaihtanut omistajaa :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, neljä viikkoa voi olla ihan sopiva. Tahtoisin pidemmäksi aikaa, mutta eipä ole tarpeeksi rahaa/lomaa moiseen. Ja kyllä, 15 euroa tuntui sopivalta siinä tilanteessa :D

      Poista
  4. Ei kai Ralf loukkaantunut, kun noin alhaiseksi myyntihinnan pistit:)

    VastaaPoista
  5. Miltä tuntuu myytävästä, jos ale hintaan myy:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, myytävä taisi ymmärtää, ettei kannata kovasti nokkaa koputella :D

      Poista