torstai 14. kesäkuuta 2012

Nimeni on..

Kirjoilla on nimiä vaikka kuinka. Olen rakastunut joihinkin nimiin. Omilleni en oikein osaa niitä keksiä. Ensimmäisen julkaistun kirjan nimi ei ole omaa käsialaani. En vain tiennyt, miksi sitä olisi voinut nimetä. Enkä tiedä, kuinka moni kirjailija todellisuudessa keksii kirjoilleen itse nimet. Mutta nimet ovat huisi juttu, intohimoni, samoin kuin otsikot. 

Luin muutes tuossa oliko se eilen tuommoisen jutun, jossa pappi itkeskeli lapselle annettua nimeä. Täytyy nyt kyllä sanoa, että jopas on nimi läväytetty (no, ainakin se rimmaa!): Lupu Upu Pupu. Sen enempää kommentoimatta menen seuraavaan asiaan; kirjojen nimistä voi saada taidetta aikaan, kun niitä yhdistelee.

Leena Lumi (ja monet muut bloggaajat, joiden runoja olen kyllä lukenut mutten välttämättä kommentoinut!) on pistänyt oikein tuulemaan; tehnyt nimistä runoja. Hän haastoi minutkin puuhaan. Otan tämän piristävänä kirjoitusharjoituksena (toistoa sitten löytyy, sillä olen toiston trubaduuri!) ja toivotan kaikille samalla tuhtia torstaita. 

Täällä Saksassa ollaan jalkapallokuumeessa (minä en niinkään) ja loppuviikoksi on luvannut hellepäiviä. Tiedossa on trekking-pyörän osto, Konstanzissa käynti ja pyöräretki Starnbergerseelle. 

Ja aion minä kirjoittaakin. Kaiken myrkyllisen pahan mielen melskasta olen mönkinyt lohduttamaan itseäni neljännen käsiksen puurtamiseen ja täytyy sanoa, että se on niin hyvä, että minua itkettää. Ilosta. Ai niin, pahasta olosta vielä; eilen eräs työkaverini ratkesi oksentamaan kesken työpäivän. Että ehkä pahalle ololle on ihan konkreettinenkin syy. Toivottavasti sisälmykset pysyvät sisällä. 

Ihan ekaksi pakko esitellä, tsadaa, uusia laukkujani!
Tämä on Julia. Siis tuo taustalla oleva. 
***********************************************************************************

Brennerin autoreitiltä napsittuja tähtiä.
Maata ja tuhkaa; punainen viiva
  Hänen olivat linnut, 
sodan vihot, kalpeat tytöt,
tyhjän paperin nautinto

Maata ja tuhkaa; 
verhojen takaa tulee kirjoitus;
valkoisen liljan maa;
punainen viiva.


Minä rakastan sinua nuori mies,
kielenhuollon käsikirja,
sanojen synty

Minä rakastan sinua nuori mies,
pyhä yö, 

Naurua pimeässä
Auringon asema; 
satu rakkaudesta

Anna minun rakastaa enemmän
idiootti, minä rakastan sinua nuori mies, 
idiootti, auringon asema, kertomus sokeudesta, pyhä yö, 
vampyyri, kärpästen herra, sivullinen,
mytologia.

Dialogi:

Mätänevä velho: when we were orphans..
The Unicorn: Kinder der Hofnung
Mätänevä velho: enkeli oli vaiti
The Unicorn: saako lähettää terveisiä
Mätänevä velho: the other hand
The Unicorn: Napolin ihme?
(Naurua pimeässä)
 Sivullinen: Idiootti!

 *********************************************************************************
 PS. Meille on tullut töihin kaksi ihanaa marsua. Toinen on Muffin ja toinen Cookie, ja ne hipsivät ympäriinsä kuin leikatun ruohon tuoksu. Olen haltioissani!

PSPS. Onnea Leevi! Hieno, mahtava suoritus. Täytyy koettaa päästä tämän uusimman Odysseuksen läpi!

14 kommenttia:

  1. Onpa ovelia runoja. Itsekin yritin väsätä mutta voi apua, se olikin vaikeaa.

    Laukut ovat ihania. Etenkin pyöreä valkoinen kukalla. Ah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeudesta huolimatta todella kiva harjoitus. Tuli häkeltynyt olo. Ajattelin, että tästä lähtien otan kaiken nimistä :D

      Juu, ihastuin noihin kaikkiin (ja moneen muuhun!) ensisilmäyksellä. Joten en voinut jättää yhtäkään näistä kolmesta ostamatta.

      Poista
  2. Kiitos runoista, Helmi-Maaria.<333

    Yritän ottaa oppia niistä...;))

    VastaaPoista
  3. Lukisin runojasi mielellään enemmänkin, tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kivaa jos uppoaa. Toivottavasti vuonna yksi ja kaksi saan kokoelman kehiin (ja ihan omista lähtökohdista lähtöisen eikä muiden tekemistä nimistä :D)

      Poista
  4. Onko myrkyllisen pahan mielen melska rauhoittunut? Jos ei niin piristäisikö yhtään tai vaikka vain piirun verran jos sanoisin: luin, tykästyin, koukutuin ja haluaisin malttamattomana lukea lisää? Näin kävi, enemmän ja eriteltynä sitten erissä kanavassa :)

    Kirjakansirunot ovat hauskoja, minäkin mietin niitä myöhemmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se ehtinyt jo laantua, mutta nythän se rauhoittui kokonaan :) Oikein hyvä juttu, jos sain sinut koukkuun. Lisää voisin kyllä lähetellä jo pian, sillä nyt menen liuskassa numero 120 ja loppu lähestyy huimaa vauhtia..

      Juu, mieti, haluan kuulla omiasi!

      Poista
  5. Mielenkiintoisia runoja. Minäkin väsään näitä jossain vaiheessa, kun sain haasteen, mutta vielä en tiedä millaisia niistä tulee vai tuleeko mitään.

    Hauska uutinen, että marsutkin ovat päässeet töihin päiväkotiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää, väsää :) Olisin haastanut mielelläni kaikki lukijat, mutta en laiskuuttani jaksanut linkittää, joten en haastanut sitten ketään..

      Poista
  6. Hienoja runoja. Suosikkini on toisen runon ensimmäinen säkeistö.

    Hassua, että tänään kaikki ovat puhuneet tuosta Leevi Lehdon käännösprojektista. Törmäsin siihen ihan sattumalta eilen, kun tein käännöstyötäni varten haun Odysseuksesta. Luin jonkin 2009 kirjoitetun haastattelun Lehdosta ja käännöstyöstä. Ja yhtäkkiä kaikki puhuvat tuosta jutusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin tuo toisen runon eka säkeistö alkoi kiehtoa, kun sitä muokkailin :)

      Niin, tänään kaikki puhuvat, kun se tuli ulos. Äärettömän hieno suoritus, ja uskalias. Huh. En jaksaisi itse ryhtyä noin suureen työhön!

      Olleessaan Kriittisessä korkeakoulussa opettajana Leevi luetutti meillä pätkiä käännöksestään - tästä on jo 5 vuotta aikaa..hienoa, että työhön jaksetaan sitoutua vuosikaupalla!

      Itselle aikaisempi suomennos ei ole uponnut, enkä alkuteosta ole uskaltanut kokeillakaan. Nyt aion kyllä yrittää lukea 50 sivua pidemmälle..

      Poista
  7. Hyvänen aika, sinä se osaat! Kun teen viikonloppupäivityksen huomenna, linkitän sinut ja Ailin ja kaikki, jotka ovat runonsa silloin tehneet. Aililla tiesin heti, mistä pidin eniten, valitsin kolme, jotka kolahtivat. Nyt on vaikeampaa, mutta...no: toinen runo kokonaan ja kyllä 'punainen viivakin' on kaunis...tajuttava, koskettava ja koska Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut ei voi olla vaikuttamatta kaiken lävitsekin.

    Mietin, että jos alkaisi kirjoittaa näin, tällä metodilla;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ala ihmeessä, tämä vaikutti oikein inspiroivalta ja hauskalta metodilta, ja tästä saisi paljon irti! Hauskaa perjantaita!

      Poista