lauantai 11. elokuuta 2012

Arsenikkia ja terälehtiä, joissa olen keskusta

Eilisaamuna oli sellainen riita, että sain syyn kirjoittaa ulos tunteet. Viharunon. Heti helpottaa. Sitä paitsi adrenaliinin avulla kynä ei irtoa paperista. Perkele, se sanoo, ja takoo, takoo, takoo, ja tuloksena on säkeitä kuten nämä osat eräästä kyhäämästäni poeettisesta tuotoksesta:

"En pidä sinusta

päivinä joina

olet juonut merkillisistä kupeista kahvia

yltiöpäinen pyyhkeesi roikkuu minun pyyhkeeni paikalla

päivinä joina muistat vain nimeni, syntymäaikani, sukupuoleni; niinä päivinä unohdan sinusta kolmasosan enkä pidä näkemästäni, kuuroista kasvoistasi - - 

tällä hetkellä rakastan sinua
vain joskus"
 


Olen herännyt tänään aikaisin kuin mato, joka saa lintua. Lähdemme kohta hakemaan autoa, menemme hoitamaan Tinaa (varoitus, älä lue eteenpäin, älä katso kuvia, jos haavojen näkeminen yököttää!), kävelytän sitä vajaan tunnin pesen haavan, ja sitten me hurautamme Alppeihin, tuonne, ja vaellamme tänään muutaman tunnin pitkin rinteitä, huomenna puolikkaan päivän, sillä minun täytyy hoitaa joka päivä Tinaa ensi viikon perjantaihin asti, ja nautin siitä, ratsastelen ilman satulaa vajaita tunteja, annan tukan litistyä kypärän sisään, paarmojen purra pohkeita. 


Olen erittäin, erittäin tyytyväinen Pintanaarmuihin. Olen käynyt sen läpi kolme kertaa kuukauden sisällä. Poistanut hyvin paljon, jättänyt loput jäljelle, lisäillyt muutamia sanoja, lauseita, rivinvaihtoja. Viimeisen kuuden vuoden aikana olen käynyt käsistä läpi niin monta kertaa, valehtelmatta sataviisikymmentä vähintään, että kun se viimein tulee käteen kirjana, en varmaankaan pysty katsomaankaan sitä oksentamatta. Ja voi, kuinka se on muuttunut. Kuusi vuotta sitten se oli pelkkä ydin ja vinkaisu.

Aua! Potkujälki Tinan kankussa. Parka on jo kaksi viikkoa potenut..
Muut romaanini olen kirjoittanut nopeammin, vähemmällä vaivalla, joten niitä luen ilolla, mutta tämä ihana, väkevä, paras jälkeni on vaatinut liikaa. Ehkä joskus vuosien päästä luen sen sitten taas. Ehkä kaiken moisen takia olen ottanut vasta nyt, tänä vuonna, niin raskaasti kaikki Pintanaarmuja-käsistä kolhineet hylsyt.

Tässä taas vähän makupaloja:

"Miten kauniit soinnut, elämöinnin syvin mitta, kaikuivatkaan kirkossa, kun hän tuijotti kattoa, ja minä, minä raivostuin. Hänen vierellään kaikki tämä; raivo, onni, pakahtuminen. Kaikki tapahtui, ja silti vain itsessä, ja minun häneni oli armoa täynnä. - - "Jumalalle kiitos," hän tuijotti yhä kirkon pyöreää, kupolimaista kattoa, tuskin kuuli lauseitani. Hän oli vainoharhaa, pelkäsin; hän oli taidetta taivaankannessa. Hän oli kehitysmaa. Hän oli uni. Hän oli minun näkökulmani, joka - -"

"Joskus hän, minun loppumaton, kallis häneni, pyysi katsomaan, kuinka hän puhdistautui. Noina kertoina hän käytti kylpysuolan sijasta vaahtoa, jotta en näkisi hänen vartaloaan muutoin kuin valkoisena vuorena. Hän salli minun uittaa käsiäni vedessään, ja sormiani poltti, sillä hänen vetensä oli tulikuumaa. Se oli sietämättömän kuumaa. En ymmärrä, kuinka hän kärsi tämän lämmön. 
Uitin sormiani hänen vedessään ja ajattelin, että tällaista on yhdyntä täydellisen naisen kanssa. Polttaa niin, että syvemmälle ei kärsi mennä."

Yksi asia olisi varma: Pintanaarmuja voisi tulla jo aiemmin ulos kuin tammikuussa. Mutta koska tahdon sille näkyvyyttä, haluan kevään 2013 uutuuksien listoille. Mitä mieltä olette; kannattaako malttaa odottaa, että listat tulevat, vai porhaltaa jo kansiin? Pienen kustantamon kasvattina on varmaan tärkeää saada kaikki mahdollinen julkisuus. Vai? Onko uutuuksien lista ylipäänsä luettu lista? Otatteko te, erityisesti kirjoja ahmivat ihmiset, syöttejä pelkästään listoilta? Vai miten etsitte uutuuksia hyppysiinne? Miten kuulette helmistä, joita ei mainosteta suurella rahalla?

Mikä ylipäänsä olisi paras tapa markkinoida, jos rahaa markkinointiin ei käytetä? Haluaisin nimittäin tälle Pintanaarmuja-romaanille huomiota enemmän kuin noille aiemmille romaaneilleni. Miksi? Siksi, että se on kultakimpale, jota ei soisi ohitettavan :) Tokihan aiemmatkin ovat, mutta tämä on rakas ja ärsyttävä ja paras. Moikkis ja iloa viikonloppuun!

13 kommenttia:

  1. En osaa ottaa kantaa noihin ajastuskysymyksiin, mutta lue kirja 1,001 Ways To Market Your Book. Suurin osa siitä on irrelevanttia joko sinun kirjallesi, Suomen markkinoille, koska asut ulkomailla tai koska budjettisi on nolla, mutta aivan varmasti siitä jää jotain käteen. Itse yritän selailla sen uudestaan läpi noin kerran vuodessa.

    Lisäksi kannattaa ehdottomasti tarjota arvostelukappaleita kaikille mahdollisille kirjablogaajille, joiden voit kuvitella tykästyvän kirjaasi. Omalla kohdallani se on ollut ehkä tärkeintä, sen lisäksi että olen tyrkyttänyt itseäni häpeilemättömästi kaikille tutuille ja puolitutuille, jotka työskentelevät mediassa. (Yhden kaikkein isoimmista jutuista sain ottamalla yhteyttä teiniaikaiseen "poikaystävään", joka työskentelee isossa lehdessä!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, pitää siis tökkiä ihmisiä kirjallani :) Tuota samaista kirjaa suositteli mulle eräs tietokirjallisuutta julkaissut mies täällä Saksassa. Pitänee vilkaista!

      Poista
  2. Tuossa runossa on mukavaa kitkeryyttä, pidin.

    VastaaPoista
  3. Itse olen kirjalistojen vanki, joten mikäli kirjani joskus julkaistaan, toivoisin sen löytyvän kevään kirjalistauksesta. Kirjablogit arvioineen ovat tulleet hyvin vahvasti mukaan kuvioihin. Niiden ansiosta olen löytänyt monia uusia, mutta myös vanhempia kirjoja lukulistalleni. Maija edellä antoi jo hyviä vinkkejä niiden käytöstä oman kirjan markkinointiin.
    Kirjatrailerit on uusi, mutta varmasti merkittävä markkinointijuttu jatkossa. Olen tehnyt sellaisen omalle tulevalle kirjalleni, mutta julkaisen sen vasta sitten kun kustantaja on selvillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En varmaankaan itse jaksa kirjatraileria tehdä..mutta ehkä voisin kysyä tuttuja leffantekijöitä tekemään ;)

      Olisi kiinnostavaa nähdä omasi!!

      Poista
    2. Minusta kirjatrailerien merkitys Suomen markkinoilla on aika vähäinen. Olen mainostanut omaa traileriani todella paljon ja sitä on katsottu melkein 1,5 vuoden aikana noin 500 kertaa, siinä missä minulla on kymmenittäin blogipostauksia, joilla on tuon verran lukijoita. Ja siinä kuitenkin on varsin paljon sisältöä, monillahan on vain tekstiä ja efektejä.

      Riippuu tietysti, millainen tuttavapiiri on. Minulla ei ole yhtään tuttavaa, joka esim. Facebookissa alkaisi innokkaasti mainostaa videoitani tai muutakaan, mutta jos on paljon "fanituttuja" (tai perhettä), ehkä silloin kirjatrailerikin voi olla tärkeämpi.

      Poista
  4. Tee kirjalle Fb-sivu. Ei maksa mitään. Laadi kirjalle Fb-mainos, ne ei tule kovin kalliiksi, koska voit määrittää kampanjan hinnalle katon esim. sata euroa. Klikkauksien määrästä maksat et näykyvyydestä ts. huomattavan moni voi nähdä mainoksen, eikä se maksa sinulle mitään. Selvitä erilaisia lukupiirejä ja tarjoa kirjaa lukupiirikirjaksi.

    Soita kirjakauppohin ja ehdota, että voisit tullaa puhumaan kirjastasi yleisötilaisuuksiin...

    En tiedä onko jälkimmäiset järkeviä, mutta ensimmäinen on, koska se on liki ilmainen. Olen samaa mieltä, että bloggareille kirjaa kannattaa lähettää myös. Samoin kirjallisuuskriitikoille.

    Nämä muut tavat tulee kuitenkin Febua kalliimmiiksi, koska rahaa kuluu ilmaiskappaleisiin. Muuta ei oikein tule mieleen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm...pitänee tehdäkin moinen. FB-sivu, siis. Hyvä idea!! :) En ole ajatellutkaan moista ennen. Ja bloggareille lähetyksiä. Ennen olen hoidellut kirjojani vain lehtiin..

      Kiitos ideoista!

      Poista
    2. Kyselin markkinoinnin ammattilaiselta ja hän kertoi - en tiennyt -, että on sellaisia netissä toimivia kirjalukupiirejä. Oletko kuullut? Tarjoa kirjaa luettavaksi sellaiseen?

      Unohdin sanoa, että kyllä ihmiset taitaa tänä päivänä löytää melkein kaiken (kirjatkin) netistä eli panostaisin kyllä nettiin (minä ainakin).

      Arvostelukappaleita kannatta lähettää pienempiinkin lehtiin. Esim. yliopistojen opiskelijalehtiin ym. Eikös kirjallisuudenopiskelijatkin julkaise omia lehtiään. Monet tällaisten lehtien lukijat ovat tulevaisuuden vaikuttajia.

      Tee kirjallinen suunnitelma markkinoinnista ja kustannusarvio. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Käänny jonkun ammattilaisen puoleen ja pyydä neuvoja, mikäli sulla on jotain hyviä kontakteja.

      Poista
    3. Kiitoksia suuresti avustasi ja vinkeistäsi :) Otan niistä heti vaarin ja käärin hihat! Alan puuhiin.

      Poista
  5. Minä luen innolla syksyn ja kevään uutuuskirjakuvastot. Vaikka hyvältä vaikuttavaa kirjaa ei heti hankkisikaan se jää usein mieleen pyörimään ja sen nappaa sitten sopivassa vaiheessa itselleen. Voisi olla hyväkin idea odottaa kevääseen, mikäli tuli ei polta liikaa häntäsi alla. "Vanhat" lukijat tietävät odottaa suosikkinsa uutuutta, mutta kuvastosta hyppää myös uusien lukijaehdokkaiden silmille ja mieliin.

    Hih, en taida puolustaa arvostelukappaleiden lähettämistä kirjabloggareille, olisin ehkä liian puolueellinen ja oma lehmä olisi hyvin syvällä ojassa ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, kyllä minä jaksan odotella :) Joten listoille siis!

      Poista