maanantai 24. syyskuuta 2012

Hulppeaa huipulla

En ole koskaan halunnut hypätä pilviin yhtä paljon kuin halusin lauantaina. Olin vain 2500 metrin korkeudessa, mutta pilvet jäivät alle; ne olivat pehmeä, valkoinen meri, ja minä uskalsin pudottautua.

Merien meri.
Kuvat kertovat enemmän kuin sanani koskaan. Kävimme Dolomiiteilla vaeltamassa, tarkemmin sanottuna Etelä-Tirolin alueella, ja vielä tarkemmin huiskittuna Alta Pusterian tienoilla, tuolla esimerkiksi, noiden kolmen huipun kyljessä, mutta emme kiertäneet noita huippuja (mikä lenkki sopii myös by the way sellaisille, jotka eivät ole koskaan urheilleet), vaan ohitimme ne, ja jatkoimme vähän ylemmäs ja paljon kauemmas. 


Ystävämme vanhempien hotelli (tai pikemminkin todella kotoisa majatalo, missä nukuin yhtä hyvin kuin nukun omien tai R:n vanhempien luona!) sijaitsi (ja yhä sijaitsee) Toblachissa, aivan keskustassa, ja voi kuinka herttaista väkeä siellä olikaan. Suosittelen lämpimästi tätä pientä majataloa kaikille. Sieltä on loistavat kulkuyhteydet vaellus-, hiihto- ja laskettelupaikkoihin. 

Dolomiittien kohoumakohta: kolme huippua, joita kutsuin uskaliaasti hampaiksi.
Majatalon vieressä tönöttää vaaleanvihreä, kaunis kirkko, joka helähtää soimaan aamuvarhain, joten jos ei ole tottunut kellojensoittoon, suosittelen korvatulppien hankintaa. Minulle tuo oli musiikkia, jota kuulen kotonakin päivittäin, tosin en aivan noin korvanjuurelta saakka. 

Up we go!
Hipaisin siis viikonloppuna taivasta, ja voi mitkä jäljet tuosta hipaisusta jäivätkään. Vaelsimme lauantaina kuutisen tuntia, minkä päälle pitää laskea vielä parin tunnin ihastelu- ja lounastauot. Valitettavan usein vaellusravintolat vuorten huipuilla tarjoavat halpaa ruokaa kalliiseen hintaan, mutta aaaaaah, onneksi mukana oli paikallinen ystävämme, joka tiesi, mistä naruista vedellä; saimme yliherkullista ruokaa kohtuulliseen hintaan lähempänä aurinkoa kuin tavallisesti. Suosittelen täten tätä vuoristoravintolaa kuin majakka!

Vuoristovettä järven muodossa, noin 2500 metrin korkeudessa.
Vaellusreissu painoi pohkeisiin kipua, vaikka emme kiivenneet kuin ehkä tunnin tai kaksi, ja loput ajasta oli alastuloa. En pidä alas tulemisesta. Ylöspäin on taivaanmakuista mennä, mutta argh, alas tullessa vaelluskenkäni ovat kuin helvetinpiikit. Pitänee oikeasti ostaa uudet kengät. Alastulo on mielestäni myös raskaampaa kuin kiipeäminen. 

Awwwww! Niin on nättiä, että tirahdus sentään!
Ja oih, kulinaariset nautinnot olivat viikonloppuna iskuja sydämeen, sähköiskuja nimittäin, ja suolistoni laulaa vieläkin onnesta. Olen täpötäysi ja ihastunut. Kyllä nyt kelpaa kirjoitella sekä jopa työskennellä! 

Kesän kuivaama joki. Taikka kivijoki. Kuinka sen nyt näkeekään.
Kauneutta viikkoonne!!

PS. OOh, arvokkaasta tuotoksestani Minä rakastan sinua nuoresta miehestä on ilmaantunut uusi arvio, kurkatkaapas Marken blogista!

25 kommenttia:

  1. Huh! Tiedän kenen puoleen käännyn, kun alan suunnitella vaellusmatkaa Italiaan. Kiitos tästä postauksesta! Uskomattomia maisemia, joita olen saanut ihailla vain ilmasta Air Dolomitin lennolla :-). Mun sisko muuttaa perheineen Geneveen vuoden vaihteessa ja siellä tulee varmasti tulevaisuudessa käytyä jonkin verran ja sehän on vähän niin kuin Munchen, lähellä kaikkea. Ai, ai, ai.

    VastaaPoista
  2. Ai niin, millä kulkupelillä menitte tuonne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menimme autolla. Münchenistä ensin Toblachiin (kesti 3,5 tuntia ilman ruuhkaa) ja sitten Toblachista tuonne "kolmen huipun" luo bussilla. Bussimatka kesti n. 45 minuuttia.

      Geneve on juu kuin München; ovi mihin tahansa suuntaan :)

      Poista
  3. Vielä kommentti. En ole saanut Marken blogia auki aikoihin, en tiedä mistä tämä johtuu, muiden blogien kanssa ei tätä ongelmaa ole. Sivu ei lataudu. Onko muilla ollut samaa ongelmaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa tuo ongelmasi sivujeni suhteen. Muut eivät kuitenkaan ole aiheesta maininneet, joten en tiedä mikä on syynä. Koneen kapasiteetilla voi olla jotakin tekemistä asian kanssa, mutta ihmettelen sitäkin koska kuitenkin pääset muiden blogeihin, eikä omani ole sen monimutkaisempi kuin muidenkaan.Toivon että tilanne korjaantuu ja pääset myös minun sivuilleni:)

      Poista
    2. Mulle tulee ilmoitus, että internet explorer ei voi näyttää sisältöä (johtuu ehkä siis mun selaimesta...?). Yläbanneri tulee näkyviin, mutta itse postaus on sellaisessa laatikossa, minkä paikalla on tuo ilmoitus. En usko, että olet mua bannannut, kun tuskin edes tiedät, että olen lukija (en ole koskaan kommentoinut mitään) :D. Kiitos kuitenkin blogista :-). Mulla on ihan ihka uusi kone ja nettiyteys on superhyvä, joten ihmettelen... Pitää päivittää selain, jos se auttaisi asiaa?

      Poista
    3. Kannattaa varmaan kokeilla eri selaimella, jos Explorerilla ei aukea...toivottavasti tosiaan pääset Marken pirteään, monipuoliseen blogiin jatkossa!

      Poista
  4. Voi mitkä näkymät, Helmi-Maaria!<3333

    Luin tuon Marken arvion Nuoresta miehestä, se on mainio!

    Oikein hyvää ja kaunista viikon alkua sinulle!<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkymät olivat jälleen melkein uskomattomat :) Harmi, ettei kamerallakaan voi kaikkea kertoa.

      Iloa päiviisi!

      Poista
  5. Hienot paikat! Tre Cime on sellainen kiipeilykohde, että minunkin on varmaan joskus pakko käydä kokemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy ihmeessä ;) Sinne on pakko mennä uudestaan, vähän eri reittiä pitkin, kun jäi vielä vaikeimmat, kiipeilyvarustusta vaativat kohdat kokematta!

      Poista
  6. Oih, nyt tuli (taas kerran...) matkakuume. Olen muutaman kerran lomaillut Pohjois-Italiassa ja kerran ajanut autolla Alppien ja Dolomiittien maisemissa. Vuoret ovat niin upeita, että henki melkein salpaantuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä; henki salpautuu! Ei pelkästään melkein :) Annahan siis matkakuumeellesi erävoitto!

      Poista
  7. Upeita kuvia maisemista, joissa olen itsekin seikkaillut aikoinaan. Aiemmin tällaisista kuvista olisi tullut pakottava tarve lähteä, mutta nyt kun olemme päättäneet rakentaa pysyvämmän kodin Suomeen niin lähtöpakkoa ei enää tule kuten ennen. Mutta ehkä ensi vuonna lomailemme siellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta tosiaan lomaillahan voi(nee) ainakin silloin tällöin, jos tulee mahdollisuus :) Minä olen juuri siinä vaiheessa elämää, että kaikesta melkein tulee "pakko" ja "lähteä"...

      Poista
  8. Miten upeita maisemia pilvien yläpuolelta! Venezuelassa asuessani olen kokenut vähän samaa,sillä Caracas on kuin vuorien ympäröimä amme,ja joskus viikonloppuisin kiipeilimme niitä vuoria ylöspäin(sellaista serpentiinitietä,kunnes en enään jaksanut,kun en silloin tiennyt että mulla oli astma) ihan ylhäällä sitten olimme pilvien yläpuolella ja se oli upeaa.Mahtavalta kuulostaa tuo matkanne:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, miten monessa paikassa sä olet oikein asunut? :D Ainakin kaikkialla siellä, missä haluaisin käydä, enkä ole vielä ehtinyt!!

      Poista
    2. No en ihan kauheassa monessa paikassa eli:Suomessa,täällä Israelissa;USAssa,Venezuelassa,Sveitsissä ja jonkun aikaa Hollannissa.

      Poista
    3. No kuitenkin hyvin monessa ja erilaisessa :)

      Poista
  9. Minäkin olen nähnyt Dolomiitit vain lentokoneesta, ja ne olivat yliluonnollisen kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne olivat kyllä jotain aivan erikoista. Talvella vielä kun näkisi ne!

      Poista
  10. Aaah, nyt mä kuolen: Sinä oikeasti kosketit taivasta! Rakastan Tirolin aluetta 4-ever! Suunnitelemme matkaa Salzburgiin ja Füsseniin Merin ja hänen avomiehensä kanssa syksyksi 2014, joten silloin yritämme pyörähtää tuolla. Füssenistä ei ole Tiroliin enää pitkälti. Kaipaan kunnon patikkareissua, mutta nyt kun polveni teki mitä teki, en voi laskeutua...taidan sitten vain aina kiivetä ja jäädä sinne jonnekin...Kaipaan aikoja, jolloin asuimme Sveitsissä pilvien yläpuolella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin tuntuu polvessa laskeutuminen, välillä, mutta eniten ihan vain kenkien takia jaloissa. Tuon tekemämme reitin voi kiivetä ylös ja viilettää bussilla alas ;)

      Tiroli on kyllä aivan ihana alue. Sekä Itävallan että Italian puolella!

      Poista
  11. Huikeita maisemia <3 Lähimmäs moisia olen päässyt Innsbruckissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Innsbruckin tienoilla on todella kaunista, myöskin! :)

      Poista