maanantai 10. joulukuuta 2012

Vaaleanpunaisia hurmioita

Urvahdusten urvahdus. Olen tiivistänyt, tiivistänyt, tiivistänyt. Vielä pitäisi parituhatta merkkiä tiivistää. Hattu on lennähdellyt seinään jo useampaan otteeseen (kyllä, pidän sisällä hattua, ei tämä talo niin lämmin ole että täällä joka säällä tarkenisi ilman!). Mutta hyvä novelli siitä on silti tullut. Toista kirjoitan myös, saanen sen valmiiksi ennen kuin on määräpäivä, siitä on kehkeytymässä niin herättelevä, että hyvä kun pysyn tuolillani, eläydyn niin.

Ja mitä muuta; olen tiivistänyt myös Pintanaarmuja. Poistanut sieltä, ensimmäisestä taittoversiosta, jopa kokonaisia kappaleita. 

Venetsiaa 1600-luvulta. Taulusta. Tuli lämmin olo.
Eli toisin sanottuna en ole ehtinyt potemaan flunssaa, joka siis yhä jyllää, hahaa, vapise typerä flunssa. Sitä paitsi sunnuntai oli niiiiiin kaunis, että menin uhmakkaasti ulos, yksi typerä flunssa ei kyllä kaada minua; kävin Alte Pinakothekissa (joka on uuvuttava taidemuseo, pidän enemmän modernista taiteesta, vaikka näin kyllä paljon kauniita yksityiskohtia), kävelin sieltä asti kotiin, hitaasti, ja matkan varrella eksyin kolmen eri joulumarkkinan kulmille: keskiajan markkinoille (tsiisös sitä ihmismäärää, ahdisti niin, että käännyin miltei heti kannoillani!), Residenssin pihaan (missä on the tunnelmaa, mutta myös piripintaista) ja aivan todella häkellyttävään paikkaan: der pinke Weihnachtsmarktiin

Vanha taide kaikessa komeudessaan ei ehkä kiinnosta siksi, että kaikki vaikuttaa niin samalta. Mutta sitten kun eteen tupsahtaa jotakin poikkeavaa, herään. Se jää mieleen kuin tämä hedelmä. Mistä tulikin sitten mieleen että kirjallisuuden kohdalla on sama. Tasapaksu ei kyllä jää mieleen. Poikkeava sen sijaan aina.

Siis toisin sanottuna homo- ja lesbomarkkinoille, jotka olivat erittäin ihanat. Parhautta! Juuri minun väriseni! Sitä paitsi siellä ei ollut tungosta, ja korut olivat hurjan kauniita. Olisin Sintsa-ystävälle ostanut susi-kaulakorun, mutta äääääääks, se oli liian kaunis. Eikä kun siis kallis. (Sintsa, sorkke, mutta ajatushan on tärkein!) Menen sinne ehdottomasti vielä uudestaan. Hehkuviinille vaikka.

 Ja siis ihmeen paljon kuumeilusta ja muusta huolimatta olen saanut aikaan muutenkin. Tekstien saralla varsinkin. Hartiat jumittavat oikein. Lisäksi olen lukemassa Haudankaivajan tytärtä. Välillä voin pahoin. Niin on vaikuttava romaani. Siis aivan loistava. 

Vaaleanpunaisilta joulumarkkinoilta.
Minulla on tällä viikolla aamuvuoroviikko. Töissä olen kahdeksasta neljään jeden Tag (tästä maanantaiuurastamisesta saan taas hyvin tervetulleen ylityövapaan käytettäväksi lomalla!). Ja kahtena iltana käyn ratsastamassa, yhtenä opettamassa suomea (tai no en tavallaan, kun on Suomi-koulun joulujuhlat eikä se vaadi tuntisuunnittelua tai ryhtymistä luokan eteen), ja perjantaina on treffit R:n kanssa, emme ole nähneet sitten miltei kahteen viikkoon. Joten tavallaan ehdin työstää tekstejäni vain tänään töiden jälkeen kunnolla. Tai no, jospa valvoisin joka yö vähän pidempään, kirjoittaisin reilusti kohti aamua, ja koomailisin päivät töissä. Sekin on varsin varteenotettava vaihtoehto, mikäli inspiraation viillos livahtaa ohimoon.

Kuulasta, rempseää viikkoa, meine liebe Freunde!

5 kommenttia:

  1. Haudankaivajan tytär on lempeintä Oatesilta;-) Kun luin Sisareni, rakkaani, jäin pimeään...

    Tiivistys on kultaa!

    Danke glachfalls♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aion ehdottomasti lukea Oatesilta muutakin. Sen Rape, Love Storyn olen lukenut ensimmäisenä, vaikutuin, ja nyt taas. Sisareni, rakkaani pitää myös lukaista, kunhan luku- ja kirjoituskiireiltä ehdin!

      Poista
  2. Töitä tehden ne tauditkin parantuu - toivottavasti!<3

    Olet sinä melkein päätoiminen kirjailija, ahkera kuin mikä..:)))

    Oikein hyvää viikon alkua, Helmi-Maaria!<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Aili. Voi kun olisinkin päätoiminen kirjailija :) Viikonloppuna ehdin olla, kun R ei ollut kotona. Muutenhan aika vähän ehdin..tai no, oikeastaan parempi, että on vähän kirjoitusaikaa, sillä silloin olen tehokas.

      Poista
  3. Oi miten mainio idea tuo vaaleanpunainen ja vino joulutori. Tuollaisia tännekin!

    VastaaPoista