keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Lämpöaaltotuskanhiki

Täällä on lämmintä voi kävellä takki auki lumet ovat lähteneet. Tuulee, topakasti, koskaan en ole vielä polkenut paikoillani muun kuin kuntopyörän selässä, mutta onpahan tänään koettu moinen ihan oikealla pyörälläkin. 

Söin juuri kulhollisen pakastehedelmiä ne ovat suosikkejani. Lapsena syötiin aina pakastemarjoja lauantaisin saunan jälkeen, nykyään syön pakastehedelmiä minä päivänä tahansa ja oi kuinka onkaan ikävä saunomista!

Kiukuttaa aivan tuhottomasti moni asia mutta minkäs teen. Työpäivät ovat olleet stressaavia korvissa soi, en jaksa, tomaattienmurskatutluolatpentelesoikoon en jaksa, mutta pakko jotta pystyn vähän kaikkea. Ärsyttää, kun työkaverit ovat koko ajan kipeinä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin näyttää kieltä. Grrrrr.

Viime talven laskettelua Alpeilla, hups miten villiä!
Olen niin puissa etten jaksa lukea liikaa vain parikymmentä sivua päivässä kirjoittaa en jaksa sitäkään vertaa tosin harvemmin kirjoitankaan niin monta liuskaa per päivänkoi. 

Kävimme tänään sovittamassa vuokrasukset (aaaaah ylihuomenna, illalla näihin aikoihin olen siellä 3400 metrin korkeudessa!) ja varaamassa ne. Ei ole kyllä hinnalla pilattua. 54 euroa maksaa suksipaketti kolmelle päivälle (ne ovat hallussamme 5 pv). Jos päädytte laskettelemaan näille seuduille, kannattaa sukset (ellette omia raahaa) vuokrata müncheniläisistä vuokraamoista pikemmin kuin laskettelurinteiden kupeesta. 

Juon teetä, jota olen saanut lahjaksi miten hyvältä se maistuu, mansikalta ja pralineilta ja vähimmäisvaroilta. Tänään minua ketuttaa rakas ärsyttävä kalpea voimakas riehakas surullinen tuskaa tulviva romaanini Pintanaarmuja. Kaikki siinä. Haluan sen käsiini (vielä 3-4 viikkoa pitää odotella), jotta en tuntisi enää näitä tuntemuksia ja pelkoa. Grrrrr.

Olo on sama kuin tällä lampumme sisällä olevalla kissalla voisi.
Pelkään että se jää taas liikaa varjoon. Tosin ei se kyllä jää. Muistakaa, kirjabloggaajat, heittäytyä hankaliksi ja pyytää minulta arvostelukappaletta sähköpostitse. 

Menen kai nyt käsikseen nimeltä heitän sinut roskakoriin. Jotain tässä on kirjoitettava ennen kuin tunnin päästä väsähdän (tällä viikolla olen niin väsynyt etten jaksa valvoa kuin 22-23:een saakka). Sitten luen, jos nyt osaan kaiken oikein, Näkijän tytärtä, jonka voitin kirjailija Kristiina Vuoren arvonnassa, kivaa, milloin ne vihdoin alkavat "ne" päivät (en tiedä yhtään miten kiertohomma menee ilman pillereitä kun olen vuosikaudet niitä vetänyt, anteeksi aina tämä on näin henkilökohtaista ei ole pakko lukea), jotta kiukku lähtisi vai onko tämä vain väsymystä onneksi ei sentään flunssa iske koputanko puuta.

10 kommenttia:

  1. Hyvää ja ravitsevaa unta ensi yölle!

    VastaaPoista
  2. Sinulla riittää noita kinkkisiä päiviä..:/
    Vaan kyllä se siitä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä tästä, tänään oli helpompaa :)

      Poista
  3. Oispa kyllä jännä lukea sun kirjoja! Täällä kuule yks tosi vanhus, kun tekee tiukkaa, että jaksan 21:een valvoa illalla :D Haaveilen nukkumisesta jatkuvasti, vaikka nukun vähintään 9 tuntia joka yö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, oletpa hyväuninen! Aion pitää Münchenissä kirjailtaman, siellä on luultavasti kirjojani tarjolla ;)

      Poista
  4. No, ei mikään ihme, että sua jännittää. Onhan toi varmaan hermoja riipivää odottaa kirjaa ja arvosteluja. Mutta niin hienoa :)

    Toi laskettelukuva on aika huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, iiih, kamalaa suorastaan tämä odottelu ja samalla jännittävää!!

      Eikö olekin hauska! Täällä on monissa rinteissä torppia matkan varrella. Ovat varmaankin jotain kesämökkejä tai heinälatoja..

      Poista
  5. Yritäppä hieman rentoutua välillä. Teillä lämpöaalto,meillä talvista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aion rentoutua viikonloppuna raikkaassa ilmassa, vuorilla, lumessa :) Lämpöaalto kestää kuulemma vain ylihuomiseen saakka. Sitten taas talveillaan..

      Poista