sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Murtakaa mun jää, sillä tää Jää ei ihan jää..


Menen usein harhaan kirjamaailmassa; jos jotakin hehkutetaan täytyy se itsekin kokea. Ei aina, mutta usein, viime aikoina enenevissä määrin, ja olen alkanut harkita korvien sulkemista seurata pelkästään omaa makua, tuntosarvien sätkähtelyjä lukea vain sitä mistä todella voisin pitää.

No, Jää piti ostaa heti joulupäivänä, sain R:n veljeltä lahjaksi sähköisen lukulaitteen (joka muutes alkuepäilyjen jälkeen on loistava väline etenkin matkoilla ja sirkeillä aurinkorannoilla, sillä se ei ainakaan Bahama-saarten säkeissä särkenyt silmiä kuten kirjojen valkoiset sivut!), ostin Ulla-Lena Lundbergin Jään siihen, vaikka tämä e-kirja maksoi maltaita, mutta ajattelin sen olevan hintansa arvoista. (Sivuhuomautuksena motkotan vähän: miten voi olla Suomessa e-kirjojen hinta noin kamala???!! Yli 20 euroa??!! Eka ja vika kerta kun noin paljon pulitan e-kirjasta!)

Aloitin Jään lukemisen koneessa matkalla Düsseldorfista New Yorkiin ja vaikka olen nopea lukija, en saanut tätä lentomatkan aikana luettua, sillä - auttamatta - mielenkiinto herpaantui usein. Vaihdoin kirjaa välillä, ja pakotin sitten välillä itseni lukemaan tätäkin eteenpäin. Yhteensä minulla kului kokonainen viikko (!!) tämän kahlaamiseen (tosin puolustuksena sanon, että New Yorkissa aikani meni lähinnä juoksemiseen, näkemiseen, kokemiseen ja kaikenmoiseen muuhun kuin lukemiseen). 

Tällainen jää(hdyt)tävä olento oli New Yorkin hotellin yöpöydässä.
En ole lainkaan niin hämmästynyt, niin huikaistunut tai edes niin ilahtunut tästä romaanista kuin niin moni muu Finlandia-palkintolautakuntaa myöten. (Uusille lukijoille - jotka toivotan sydämellisesti tervetulleeksi! - huomautuksena, että tapanani ei ole selostaa juonta näissä lukukokemusteni pohdinnoissa.) Ei. Pikemminkin olin tylsistynyt - mikä selittänee pitkän lukuajan ja kavahtamiset toisiin kirjoihin välillä - alusta yli puoliväliin saakka. Kuvaus laahaa, tilanteita selostetaan turhan pikkutarkasti, romaanissa esiintyy mielestäni toistoa, jota olisi voinut karsia, eikä kieli ole mitenkään erinomaisen persoonallista, vaan aivan tavallista realistisen romaanin tyyliä. 

Kieli on itse aisoissa vanhahtavaa, mutta tämä on vain hyvä, sillä tapahtumat sijoittuvat sotien ajoille; tuleepahan autenttimaisempi tunnelma. Tunnelmasta puheen ollen sitten kun kirjassa todella alkaa tapahtua, kun pappi kohtaa kohtalonsa, Lundberg on mestari: hän sai minutkin itkeä tirahtamaan traagisen kohtauksen tiimoilla, vaikka osasinkin tätä kohtausta odottaa (eli siis mitään todella yllättävää ei tapahdu) ja tästä tapahtumasta loppuun saakka kuvaus on varsin onnistunutta. 

Ja tällainen sulattava hahmo kävi välillä huoneessamme kylässä (mutta se puri minua kahdesti!).
Ihmettelin oikein lukiessani, että mitenkä alun suorastaan kömpelöstä romaanista kasvaakin yhtäkkiä kertaharppauksella varsin onnistunut. Lundberg yllättää romaanin sisällä: yhtäkkiä hoplaa (argh, nämä interjektiot eli huudahdussanat, joita hän romaanissa viljelee ovat todella ärsyttäviä, teennäisiä ja silmiinpistäviä) hän onkin sittenkin varsin taitava etenkin tunnelman ja erityisesti papittaren tunteiden kuvauksessa. Tunnelma välittyy juuri niin kuin Finlandia-palkinnon voittaneessa romaanissa odottaisikin välittyvän. Lopetus on mainio; tyly ja karhea, yhteisön välinpitämättömyyttä hehkuva, astuminen uuteen, tuntemattomaan.

Jää onkin kaiken muun (eli siis Luotojen elämän ja papin perheen tarinan) lisäksi kuvaus yhteisöllisyydestä. Jää romaanin nimenä kuvaa ihmisiä, elämää, yhteisöjä. Elääkseen ja kuollakseen pitää mennä ensin jään lävitse; joskus se sulaa itsestään jo ensi hetkinä. Pitää varmistaa, ettei alla oleva jää rakoile. Pitää varmistaa, että jää pysyy siellä missä sen pitääkin pysyä. Ja niin; pitää liukua vanhojen jäiden päältä uusille, kun sen aika on. Romaani näyttää, kuinka pieniä piirejä yhteisöt ovat ja elämä jatkuvaa, kaikessa sulkeutuneisuudessaan, kaikessa kylmyydessäänkin.

Romaani herätti tuntemuksia sen henkilöitä kohtaan (mikä on merkki siitä, että kyseessä on loppujen lopuksi hyvä romaani!). Säälin papin pieniä tyttäriä, mutta myös kylää Monaa, äitiä, vaimoa, leskeä, jolle tärkeintä on selviytyminen. Tunteet pistetään syrjään jotta voidaan jatkaa. 

Ja tällainen tulinen kirjakauppa Strand vei sydämeni kuin sulttaani!
Elämässäni on hyvin lähellä henkilö, jonka pitäisi tämä romaani lukea. Hän on kokenut saman kuin Mona, jäänyt kahden pienen lapsen kanssa yksin, ja arvostan häntä, vaikka en ole vielä siihen aikaan maailmassa ollutkaan; kuinka hän on kaiken jään läpi selvinnyt. Tukkinut ehkä tunteensa sillä selvitä piti. Kuinka hän on vielä kaiken päätteeksi päässyt uusille, kantaville jäille ja löytänyt uuden onnen.

Kaiken kaikkiaan Jää on kelpo romaani. Se ei nouse kuitenkaan missään nimessä lempikirjojeni joukkoon eikä viime aikojen luettujen romaanien suosikkeihin. Jäästä on tietysti ilmestynyt arvosteluja vaikka millä mitalla, mutta tässäpä muutama linkki muihin blogeihin: Järjellä ja tunteella -blogista voi lukea kattavan juoniselostuksen, P. S. Rakastan kirjoja -blogista hyvin ihastuneen arvion ja Kirsin kirjanurkasta myöskin ylistävän arvion ja nyt sitten tunnenkin itseni hyvin omituiseksi ja otukseksi, kun taas jälleen kerran koin tämän niin eri tavalla kuin moni muu. Paitsi että loppusanoina voisin vielä sanoa, että kyllä, kuten monet sanovat; Lundbergin romaani on kaikessa jäisyydessään hyvin lämminhenkinen. Tai siis ainakin tämä pastori Kummel on ihana. Tuli oma, edesmennyt ukki mieleen!
Central Parkin vesi ei vielä ollut jäässä.
Ai niin ja muutes by the way arvatakaa mitä olen ajatellut harrastaa (ihan kuin tekemistä ei elämässäni olisi tarpeeksi!)..?! Vähän hyväntekeväisyyttä, vapaaehtoistyötä. Kuulin eräältä ystävältäni mahdollisuudesta käydä ulkoiluttamassa koiratarhan koiria aamupäivisin. Siis niitä kodittomia koiraparkoja. Ajattelin hyödyntää vapaat maanantaini sekä toisen viikonlopun aamupäivistä tällaiseen...kun ei siihen mene kuin pari tuntia ja samalla saa vähän itsekin iloa. Sitä paitsi ulkoillessa voi työstää ajatusten tasolla omia tekstejä. Ja omaa koiraa kun en kerran (R:n järkähtämättömyyden takia, murrrr) saa, voisi edes vähän auttaa ja niin pois päin. Ajattelin jo huomenna mennä tarjoamaan apuani..

P. S. Tämän viikonlopun uusin ystäväni on Keskisuomalainen! Ihanaa, että pienemmät lehdet kuin ne suurimmat Suomen maassa julkaisevat kattavia kirjalistoja. Innostukaapa, arvon lukijani, minunkin pikkuisesta romaanistani! Ja kyselkääpä sähköpostitse arvostelukappaletta, jos olette kirjabloggaajia!

29 kommenttia:

  1. E-kirjat tosiaankin ovat kalliita Suomessa. Siksi olen tilannut (ladannut?) lukemani e-kirjat Amazonista ja lukenut englanniksi. Olen iloinen, että kirjastot ovat nyt pääsemässä mukaan e-kirjojen maailmaan ja Helmet-alueella voi lainata jo aika isoa suomenkielistä e-kirjavalikoimaa.

    Ja Jää. Minä pidin kovasti. Alku oli minunkin makuuni hidasta ja luin ensimmäistä sataa sivua varmaan liki viikon. Mutta sitten pääsin sisälle kirjan tunnelmaan ja kuulun ihastuneiden joukkoon. Tuntui raikkaalta lukea niin kikkailematonta romaania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin latailin englanniksi huokeasti ja tulen latailemaan. Saksaksikin on tarjolla vaikka mitä. Ja kyllä, hienoa että kirjastot ovat ajantasalla!

      Olihan tuo tosiaan melko kikkailematon, mutta ei täysin: huudahdussanat olivat jotenkin yliteennäisiä..

      Minusta romaani ei ole läheskään täydellinen, jos yli sata sivua kestää päästä vauhtiin. Lopussa meinasin jo antaa anteeksi alun, mutta en sitten kuitenkaan, kun mietin tarkemmin :)

      Poista
  2. Minä luin juuri Jään, ja pidin siitä kyllä ihan yllättävän paljon! Kindle tupsahti täälläkin jouluna talouteen, ja on se kyllä hyvä. Ja siis huh, minä varasin just liput ensi kuuksi Nyciin, en ole käynyt siellä koskaan ennen, joten pitää alkaa miettimään mitä haluaa nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuukauden päästä on varmasti parempi matkustaa kuin ruuhkaisaan loma-aikaan uudenvuoden tienoilla. Siellä on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta en suosittele kaikkia turistirysäpaikkoja.

      Olen kyllä yllättynyt, kuinka kätevä tuo lukulaite on! Kannattaa ottaa mukaan myös Nykkiin ;)

      Poista
  3. Kuvittele, minua Jää ei kiinnosta yhtään. Ei yhtään. Jätän väliin.

    Meille tuli ennen Keskisuomalainen, mutta nyt olen ihan addiktoitunut Hesariin. Katsonpa, mitä linkin takaa löytyy.

    Uusi harrastuksesi on tärkeä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä oikeastaan ihmettele, ettei tuo Jää kiinnosta. Ihan hyvä, että luin sen; opinpahan taas jotain kirjoittamisesta - kuten että miten ei kannata kirjaa aloittaa...

      Toivon vain, ettei uusi harrastukseni ole sydäntäsärkevä. Kun näkee kaikki ne kodittomat parat..

      Poista
  4. Hyvä tietää, että kirja kuitenkin jossain vaiheessa lähtee lentoon. Lukulistallani tämä kirja on, mutten ole kiirehtinyt asian kanssa. Joku pieni enne on, että tämä ei ole välttämättä minun kirjani. Saa nähdä.

    Tuo koirien ulkoilutus on hieno juttu! Itsekin mietin jotain vapaaehtoistyötä. Esim. vanhainkodissa ääneen lukemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin itsekin ehkä tahtonut odotella lukemisen kanssa, mutta uteliaisuus vei voiton..

      Pitkään mietin ettã millaista auttamishommaa voisi harjoittaa, ja kun kuulin tästä, päätin heti, että nyt ryhdyn toimeen. Tuo ääneen lukeminen on varmasti ilahduttavaa puuhaa, jos sille tielle lähdet!

      Poista
  5. Jäästä olen minäkin kuullut (kukapa ei) ja lukenut siitä toisten lukumietteitä. Ei oikein iske minuun mielenkiintoisista blogipostauksista huolimatta. Jotenkin vain tuntuu, ettei ole minun kirja ja koska kirjoja on niiiiin paljon maalimassa, ajattelin suosiolla skipata sen. Ei sillä, että sitä mistään saisinkaan, koska en aio pulittaa e-kirjasta pariakymppiä.

    Olen noita Suomen e-kirjahintoja itsekin ihmetellyt. E-kirjojen alv on Suomessa kuulemma huomattavasti korkeampi kuin paperikirjojen. En kuitenkaan usko, että selittää yksistään niiden kallista hintaa. Voin toki olla taas väärässä :D

    Ihana yöpöytä, voisi tosin yöllä tulla pissat housuun, jos katse osuisi ihan ensimmäisenä isoon hämähäkkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi katse osui ennemminkin seinämaalauksiin kuin hämyiseen häkkiin :D

      Hyvä päätös lukea vain kirjoja, jotka itseä kiinnostavat!

      Poista
  6. Minulta tämä tulee ensi viikolla, joten uskallan jo kommentoimaan, kun oma teksti on visusti kirjoitettuna.

    Koin kirjan hyvin samalla tavalla kuin sinä. Yli puolivälin oikeastaan ihmettelin, että mitä ihmettä, tämäkö palkintokirja! Mutta kuten totesit, kelpokirjaksi se onneksi kehkeytyy, mutta harmillisen myöhään, sanoisin.

    Käy kurkkimassa lisää ensi viikolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn varmasti Lukemassa postauksesi, odotankin Jo mielenkiinnolla!

      Poista
  7. Aika hurja hinta tosiaankin.Olen vain kerran ostanut e-kirjan ja sekin oli keittokirja;D Ihana sinä joka menet ulkoiluttamaan koiria:) Olen täällä eläinsuojelyhdistyksen jäsen ja joskus välillä käyn siellä ulkoiluttamassa hauveleita.Oi sitä iloa kun joku antaa niille huomiota:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin muutes myös liittyä jäseneksikin...katsotaan miten käy huomenna :) sinä olet muutes itse niin monessa hyvässä mukana, että ansaitset kyllä kymmenen papukaijamerkkiä!

      Poista
  8. Hauska lukea muutakin kuin ylistystä tästä Finlandia-voittajasta! Ostin Jään marraskuussa ja aloitinkin sen, mutta lukemiseni tyssäsi heti alkuunsa. Kaikki tekemiset ja lopulta muut kirjat alkoivat tuntua tärkeämmiltä. Jossain vaiheessa yritän tarpoa sen loppuun, vielä ei vaan ole sen aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, siispä en ole läheskään ainoa, jolle alku oli pakkopuuroa! Kannattaa se silti loppuun asti tarpoa :)

      Poista
  9. Minä kyllä rakastin Jäätä. Se meni suoraan sydämeen ja myötäelin kaikkien ihmisten vaiheita ihan täysillä. Mutta niinhän se on, eivät kaikki pidä samoista kirjoista ja hyvä niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä kirjamaailmasta viehättävän tekeekin, ettei kaikki viehätä kaikkia :)

      Poista
  10. Minusta 20 e yhdestä e-kirjasta on rosvousta!

    Ihan hyvä, etteivät kaikki postaukset ylistä kirjaa, minusta kaikki ylistäminen on jotenkin valheellista, varsinkin,jos kirja ei sitä ylistystä ansaitse...

    Kiitos tästä, Helmi-Maaria, ja mukavaa viikon alkua sinulle!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosvousta on juuri oikea sana! Kiitos mukavaa viikkoa sinnekin :)

      Poista
  11. Aivan mahtava idea tuo koirien ulkoilutus! Mä olen myös pohtinut vapaaehtoistyötä, mutta jotenkin en tullut edes ajatelleeksi, että sitä voisi tehdä myös eläinten parissa. Mahtava idea. Taidan selvitellä tahollani, josko onnistuisi vastaava täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvitä ihmeessä! Ei mullekaan tullut mieleen, joten onneksi kaveri suositteli!

      Poista
  12. Helmi-Maaria, tämän päivän Karjalaisessa mainittiin sinun ilmestyvä kirjasi, Pintanaarmuja...

    Terveisin A-M

    VastaaPoista
  13. Laitoin tän tekstin muistiin, kun piti sanoa jotain, ja sitten luin kahdesti uusiksi, kun muisti petti.

    Mutta lopulta joo. Kyllä, mielenosoitus halvempien e-kirjojen puolestta. En suostu maksamaan kahtakymppiä moisesta. Elisa Kirjalla on onneksi nyt vähän yritystä saada hinnat elämään ja DRM-kirouksia vähemmälle. Ehkä se pikkuhiljaa muuttuu pienemmäksi.
    (huomasin ilokseni, että esim Harjukaupungin salakäytävien hinta oli tipahtanut kahdestakympistä reiluun kymmeneen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti muuttuu! Täällä saa joitakin e-kirjoja jopa ilmaiseksi, mutta siis pääasiassa hinta liikkuu 5-10 euron välillä, joten noita on varaa ostellakin. Toivoisin todella, että Suomen hinnat tipahtaisivat niin saisin käsiini uutuudetkin!

      Poista
  14. Minä sain tämän viime yönä loppuun ja äsken rustasin tekstini kasaan. En huumaantunut, hurmaantunut, rakastunut tai edes ihastunut. Sen sijaan petyin vähän. Odotin liikaa.

    Alku on liian laahaava, arki tylsää, vaikka eksoottisesta ympäristöstä tuleekin plussaa. Jumalinen pappi tuntui paikoin turhan silotellulta, vaimo taas pyörremyrskyltä ja alleviivatun vastakohtaiselta mieheensä nähden.

    Käännekohta vei kuitenkin lukukokemuksen selvästi plussalle ja kirjan loppu on erinomainen. Olen iloinen, että luin tämän, tiedänpä nyt, mistä puhutaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, käynkin lukemassa tekstisi, jos se on jo julkaistu :) Taidat olla siis kokenut Jään melko lailla samalla tavalla kuin minä. Mietitkö sinäkin, että miksi se voitti Finlandian? Mielestäni se nimittäin ei ole ihan voittajakamaa..jos ajatellaan romaania kokonaisuutena. Vain loppunsa perusteella se voisi ansaita sen - mutta jos itse olisin päättämässä, vaatisin koko kirjaa samanlaiseksi voimakkuudeksi kuin sen loppu on.

      Poista
    2. No, minähän en ole puolueeton, koska rakastuin täysin palkein Aki Ollikaisen Nälkävuoteen, jolle olin ja olen valmis antamaan kaikki palkinnot ja muutaman ylimääräisen päälle. Muita ehdolla olleita en ole edes lukenut.

      Minä siis olisin palkinnut Nälkävuoden, joka on kaikilla tavoin Jäätä parempi kirja. Mutta no, Finlandiaa on paha mennä kyseenalaistamaan, koska pelin henki on yksinvaltius. Ymmärrän kyllä, miksi Jäästä on hurmaannuttu, mutta ei, en olisi valinnut sitä voittajaksi.

      Poista