tiistai 29. tammikuuta 2013

Takapuolia

Apua! Ihmettelin jo eilen, miksi istuminen on jotenkin kivuliasta samoin kuin seisominen kävelystä puhumattakaan pehmeästi tukalaa. Syy löytyi eilen, apua nielin kauhusta vaikenin kuin suo.

Minun arvokas, sileä listoni! Arvatkaa kuinka sen on käynyt?? 

Niin pahasti, että se näyttää kirjaimellisesti sanottuna JALKAPALLOLTA, kiitos sunnuntaisen vauhtikokemuksen. Tömähtelin niin usein rinteeseen, valuin ilman kelkkaa kiitovauhtia pitkin jäätä, tässä on tulos, pitäisikö tarjota takamustani vaikkapa jollekin paikalliselle jalkapallojoukkueelle, voisivat potkia maaleja. Soveliaisuussyistä en näytä teille kuvia ei niitä voi edes ottaa vaikka huvittaisi jotta muistaisin kauan sitten kuinka takalistoni kirjavoitui.


Sitä paitsi nyt on torstain kirjoitusvapaapäivä pilalla; työkaveri on perjantaihin saakka sairaslomalla. Kirjoitan siis kenties silmät ummessa öisin, kai, ette usko kuinka rankkaa on päiväkotityö, kun työkaverit ovat poissa ja lapset pompahtelevat joka tuutista korviin ja silmiin ja työpäivän jälkeen kauneinta on hipihiljaisuus en ole mikään lapsitantta en jaksa lapsia 24/7 onneksi nuo eivät ole omia ja muuta pulpatusta vaikka välillä aika hellyyttäviä ovatkin ja joka päivä saavat nauramaankin mutta valitettavasti myös suuttumaan tuntemaan olon tyranniksi en tahtoisi pilata leikkejä mutta joskus on pakko lapset eivät ole mitään hiljaisia hiiriä eheivät, ei ihmekään että opettajat ja muut kärsivät vanhuksina kuulovaurioista haluaisin joku päivä adoptoida lapsen Intiasta mutta.

Jotenka ilmoitusluontoisia asioita, au, takalistokulta olet kipeä miten kestän ratsastaa illalla:

1. Tällä viikolla ilmestyn novellistina Suomen kamaralla.

2. Käännätän "kuukauden novelliksi" valitun novellini saksaksi ja tarjoan sitä täällä pariin lehteen, R sponssaa hieman, saa mahdollisesta palkkiostani puolet tai ainakin ehkä pusun posken tienoille. 


3. En tule Suomeen ennen kesää, niisk, jotenka järjestän kirjanjulkkarihipat täällä - mitä varten käännätän Pintanaarmuista muutaman ensimmäisen sivun saksaksi. Sitä paitsi julkkarit tulevat täällä paljon halvemmiksi pitää. Sitä paitsi talomme kulmalla on baari, jonka huoneen nimeltä "Himmel" voi varata, ja lisäksi baari nimeltä "Lust und Liebe" on myös hilpeä.

4. Kuulostaa ehkä tympeältä ehkä ei; kirjoitan julkkarikutsuun seuraavanlaisen kapiteelin: "En ole lahjottavissa mutta jos tahdot jotenkin tsempata tällaista pienihelmaista kirjailijaa, voit lahjoittaa käännöskassaan pari ropoa tai rutistaa minua kädestä." Käännöskassan pistän pystyyn siksi, että pyrin saamaan Pintanaarmuista näytekäännöksen käsiini - se rukkasessa lähestyn saksalaisia suurtaloja (häh, väitättekö että olisin jotenkin kunnianhimoinen?!

5. Oletan, että tämä on tällä kuitattu.

6. Lähden perjantaina neljän aikaan iltapäivällä Sveitsiin korkeammalle kuin ikinä; 3454 metrin korkeuteen luistamaan alas, alas, alas! Palaan maanantai-iltana takaisin. Sen jälkeen viivyn kolme viikkoa kotona, jonka jälkeen suuntaan Berliiniin viikonlopuksi. Matkustan muutes hyvin huokeasti, jos ihmettelette että mitenkä muka pystyn aina, ja koska saan mm. töissä ilmaiset ruuat, eivät arkiset elinkustannukseni ole hintavat.

Valahdellaan pian, valahdellaanko enemmän!

5 kommenttia:

  1. Helmi-Maaria, olet oikea vauhtimimmi..:))))

    VastaaPoista
  2. Hmm. Aloittaisin Lust und Liebesta ja siirtyisin sitten Himmeliin. Se olisi jotenkin looginen suunta.

    Novellistius hyvä. Kerrot kai sitten, että missä ja milloin?

    VastaaPoista
  3. Varo sitten ettei se takapuoli mene vielä pahemmaksi siellä korkealla Sveitsissä riehuessa;D Mun viimeisin laskettelukokemus sai vähän samantapaisia oireita aikaiseksi;D
    Hyvä juttu tuo novelli:)

    VastaaPoista
  4. Kaikille yhteisesti vastaan, että kiitos kommenteistanne, ja lisäksi Calendulalle, että kyllä kerron, perjantaina paljastan ja totta tosiaan parasta on suunnata Lust und Liebestä Himmeliin :)

    Ja Yaelian lupaan varoa :D

    VastaaPoista