maanantai 18. helmikuuta 2013

Auf gehts, auf deutsch!

Hyvä on. Saksannettu novellini (kiitos ihanan sponsorini R:n! > 12-sivuisen novellin käännättäminen ammattikääntäjällä maksaa veroineen kaikkineen 250 euroa) lähti nyt muutamaan täkäläiseen lehteen. Katsotaan, ostaako sen jokin taho. Jos ostaa, aion käännättää seuraavankin. Yrittänyttä ei nimittäin hirtetä, eikös se niin sujahda?

Sillä nythän asun täällä. Pitää alkaa pikku hiljaa verkostoitua täkäläisten kirjallisuuspiirien pyörteissä (tja..ob ich noch Zeit hätte). Suomalaiset piirit vaikuttavat täältä kaukaa katsottuna hirveän pieniltä. Pelottavilta. Mutta toisaalta pienet ne ovat varmaan joka paikassa, ja kaikkiallehan, ihan mihin tahansa pikkuiseen pallokerhoonkin, muodostuvat piirit. Sisäiset ja ulkoiset. 

Sisäpiiritaloko? Löytyi Brooklynista vuoden alussa.
Täällä en ole liikauttanut eväänikään vielä. Aloitan 10.3. menemällä ensimmäistä kertaa Münchenissä Poetry Jamiin - siis jos vain mahdun sisään (viime kerralla kuljin valtavan sisäänpääsyjonon ohitse enkä usko, että kaikki pääsivät sinne sisään!). Täällä jamit on siis oikea suurtapahtuma. Eräältä tuttavalta kuulin, että jamien luonne on vähän turhan viihteellinen. Mutta katsotaan. Menen avoimin mielin ja myös sitä silmällä pitäen, että käännättäisin muutaman runoistani ja astuisin itsekin lavalle. Ensin selvitän, millaisesta tapahtumasta on kyse, ja riittävätkö rohkeusrahkeeni, ja sitten selvitän, onko täällä muutakin mojovaa.

Muutoin elämäni kiertää ylikierroksien huumassa. Aamupäivästä (ja keskipäivästä) tuntui, etten saa aikaiseksi yhtään mitään. Avasin kyllä käsiksen, mutta piru vie kun en pystynyt keskittymään. Mutta kyllä se siitä lähti. Sitten. Ja äsken piti ruveta pitämään taukoa. Huomaa kai, että olen ylikieroutunut, sillä aloin vääntää KORVAPUUSTIPULLAA kesken kaiken, vaikka tarkoitus oli vain juoda kipollinen teetä ja rouskuttaa tanskalaisia voikeksejä. Mutta ei, meikätantta kääri hihat ja sujautti kädet pullataikinaan. Äsken otin ne uunista (siis ne pullat, käsiä en sinne tunkenut sentään!). En uskalla kokeilla, miltä maistuvat. Viimeksi väänsin pullaa vuonna kysymysmerkki. 
Kuva: myllynparas.fi

Sitä paitsi minulla on nälkä. R ilmoitti, ettei tule ennen puoltayötä kotiin. Joten voin hyvin nyt lorvailla ja jatkaa kirjoitusurakkaa sitten vähän ajan päästä. Nimittäin apua, keksin aivan loistavan jutun käsikseeni. Se tekee siitä niin mielenkiintoisen, että en kyllä yhtään malttaisi mennä huomenna sinne leipätyön ääreen, blaa. Jännittävää nähdä, miten päähenkilö reagoi muutosaikeisiini. Toivottavasti hyvin.

9 kommenttia:

  1. Saksaa en osaa juurikaan sen enempää kuin mitä on päähän jäänyt pikkupoikana luetuista Korkeajännitys sarjiksista tyyliin donnerwetter, jawohl ja mein gott! En oikeastaan tiedä miksi halusin tämän tiedon täällä jakaa, ehkä olen vain outo? Millaisia kirjallisia piirejä ja tapahtumia siellä Saksan maalla järjestetään?

    Vaan mikä on tämä kumma ilmiö tällä hetkellä, kun yksi sun toinen kirjoittaa, että on saanut käsikseensä hyvän idean ja että haluaisi olla pois arkisesta aherruksestaan saadakseen kirjoittaa? Minulle ei ole salama iskenyt vielä sitä hyvää ideaa, mutta leipätöistäni olisin enemmän kuin mielelläni pois... Ehkäpä saan hyviä ideoita päästessäni lukemaan erästä uutta kirjaa, minkä satuin voittamaan tässä ihan vain vähän aikaa sitten arvonnasta... ;-)

    Joko maistoit, että tuliko niistä korvapuusteistä hyviä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jo maistoin, tuli niin hyviä, että piti ihan toinenkin maistaa :) Ihme kyllä, näyttävät nimittäin hieman epämuodostuneilta.

      Toivottavasti kirja uppoaa :) Se on vähän vaativampaa luettavaa, kuulemma, mutta kannattaa vain antaa mennä jäämättä yksityiskohtiin! Jostain syystä mulle on viime aikoina kasvanut esikoisromaaniani kohtaan varoittelunystyrät. En tiedä miksi.

      En tunne vielä kirjallisuuspiirejä, mutta Münchenissä ainakin on paljon tapahtumia, yleisöluentoja jne. Frankfurtin kirjamessuille aion mennä tänä vuonna jne. Raportoin täällä sitten, kun tutustun enemmän ;)

      Olisikohan jokin helmikuinen helmi-ideakausi menossa kaikilla, tiedä häntä :D

      Poista
  2. Tuo äkillinen leipomisvimma on minulle tuttu juttu, vaikka en ole ruuanlaittoihminen lainkaan. Minulla se tarkoittaa, että luovuus hakee muotoa, pullataikinakin kelpaa. Ja maistuu. Viimeksi viime viikolla sain itseni kiinni tattarisämpylöiden teosta (aika pahoja niistä valitettavasti kuitenkin tuli). Mutta seuraavana päivänä alkoi päästä tursua runoja niin ettei meinannut kiinni saada kaikkia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule, kyllä taisi olla ihmepullia kun tänäaamuna lyyti kirjoitti niin kovin ja yhä inspis pitää kourissaan :D

      Poista
  3. Moi Helmi-Maaria!

    Sepä onkin hieno juttu, jos eli kun pääset Saksan kirjallisuuspiireihin mukaan, avaa ovia eri lailla kuin meillä Suomessa! Ajattelin sitä, miten 'helppoa' on saksantaa sinun tekstiäsi, jossa vilisee itsekeksittyjä sanoja..:)))

    Oikein hauskaa tiistaita sinulle!<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisihan se kiva päästä edes runokuvioihin tms. Katsotaan, kuinka käy :) Ja juu...ekan romaanin näytekäännöksen kanssa piti olla selittämässä kääntäjälle, mitä milloinkin tarkoitan. Mutta hän suoriutui erinomaisesti silti :)

      Poista
  4. Minä leivoin eilen sämpylöitä. Ei tullut hyviä. Onneksi sinun pullasi maistuvat hyvältä :). Minulla on sämpylöiden kanssa se, että kun en millään haluaisi työntää kättä taikinaan (sen poispeseminen on är-syt-tä-vää), niin hyvien sämpylöiden tekeminen on aina vähän haasteellista ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, minustakin tuo taikinan pois peseminen on todella ärsyttävää :) Silti sitä vain tulee välillä läträttyä taikinat kädessä!

      Poista
  5. Du kannst auch Pintanaarmuja auf Deutsch machen...Ich hoffe so.

    VastaaPoista