torstai 21. helmikuuta 2013

Ensimmäinen kohtaaminen

Kolme vuotta sitten 21.2. sattui sunnuntaille. Olin aloittanut juuri hiihtolomani, lentänyt ensimmäistä kertaa elämässäni Müncheniin ystävän luokse huvin ja helmeilyn vuoksi. 

Espanjalainen ystävättäreni (joka valitettavasti ei kuulu enää elämääni, vaikka olen jakanut hänen kanssaan saman asunnon Ateenassa asti) tarjoili minulle viiniä heti iltapäivästä, kun jalkauduin tähän kauniiseen kaupunkiin. Vahingossa päädyimme tarjoilemaan toisillemme melkein pari pulloa ovelaa punkkua. Läksimme tietysti hyvien oivallusten ja ratkiriemukkaan jälleentapaamisen saattelemana sunnuntai-iltapäivästä juomaan innokkaita cocktaileja Münchenin siimekseen.

Illalla, kun päässä raikui suuri maailma, hipsimme irkkupubiin Marienplatzin kupeeseen. Sinne tupsahti myös espanjalaisen ystävättäreni poikaystävä mukanaan herra R. Olin nähnyt aiemmin iltapäivästä kuvia tästä herra R:stä. Olin ajatellut: "Tuossapas vasta veikkonen!" Ja sitten tuo tuollainen veikkonen istahti samaan pöytään, minua vastapäätä, ja ajattelin: "Oh, tuossapa tosiaankin vasta melkoinen veikkonen!" 

Lahja R:ltä.

Minulla oli kuitenkin ongelma. Kylkeeni oli liimautunut iltapäivän ratkiriemukkaina tunteina jokin epämiellyttävä hyypiö. Kun menin laulamaan karaokea loiskuvalla äänelläni, tuo hyypiö seurasi mukana. Herra R luuli, että meillä oli meneillään teerenpeliä, minulla ja hyypiöllä, eikä hän tehnyt elettäkään ollakseen minusta kiinnostunut, joten.

Joten joten joten tein lennokkaita askelluksia herra R:n luokse, katsoin häntä silmiin ja sanoin: "Auta minua!" Otin kädestä kiinni, kerroin että tuo auttamaton hyypiö iljettää, auta auta auta, ja herra R auttoi, ja herra R lupautui tulemaan seuraavana iltana syömään espanjalaisystävättäreni luokse, jonka poikaystävä sai kokin pestin, ja kokkasi seuraavana iltana sekalaiselle joukolle ihmiskuntaa maireaa pizzaa, ja herra R vei jalat altani ensimmäisistä katseista lähtien, ja tässä sitä ollaan.

Kuva hotellista www.http://www.ammergauer-alpen.de/
Asutaan Münchenissä herra R:n siipakkeena! Kukaan ei ole vielä koskaan tehnyt sellaista ensivaikutelmaa kuin R. Vienyt kerta kaikkiaan mennessään. Jotenka olemme päivämme ansainneet (noh, glamour sikseen, töitä pitää tehdä ja menen kaiken kunniaksi tietysti gynegologillekin, auts en pidä gynegoleilusta, ja illalla vietän virtuaalisesti kirjani julkkareita, jotka kustantajani pitää Suomessa, ja lakoan loppuillasta R:n kanssa jotenkin päin, sain häneltä lahjaksi sveitsiläistä suklaata tuollaisen linnun, näyttää kuulemma minulta, miksi kaikki aina sanovat että olen aivan lintu, sisareni mielestä strutsi, R:n mielestä tuollainen isosilmäinen kalkkuna!).

Komeaa päivää muillekin! Itsehän yllätin R:n ostamalla hänelle yön heinähotellista. Siis heinähotellista, totta tosiaan. Toivottavasti hän valitsee minut mukaansa eikä jotain toista.

21 kommenttia:

  1. Isosilmäinen kalkkuna... reps! Mutta se on jännä juttu, että juuri isot silmäsi tekevät sinusta persoonallisen nätin eikä tylsän nätin. :)

    VastaaPoista
  2. Ehkä isosilmäinen kalkkuna tai strutsi on parempi kuin vaikkapa angry bird? ;-)

    Vaan ei voi kuin ihailla tuota tekstiäsi, miten hauskasti ja elävästi osaat kirjoittaa. Jäin miettimään miten itse kirjoittaisin omasta ensitapaamisestani vaimoni kanssa ja en saisi siitä kyllä yhtä lennokasta ja jännittävää. Tosin meillä miehillä ei yleensä ole sellaisia ongelmiakaan, että joku hyypiö liimautuisi kylkeen... yleensä me olemme niitä hyypiöitä... ;-) Tästä tulikin mieleeni kamala ajatus, että millaisen kuvauksen vaimoni kirjoittaisi ensitapaamisestamme...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, unohtui äskeisestä... Onnittelut julkkareista! :) Ja kiitokset vielä kerran kirjasta, sain sen tänään postissa... :)

      Poista
    2. Kiva jos kirja tuli perille!

      Ja oikeassa olet, parempi olla kaikkea muuta kuin angry bird, tosin sitäkin olen (liian) usein...

      Pyydäpä vaimoasi kirjoittamaan ensikohtaus ;)

      Poista
    3. Kysyin vaimolta eilen illalla kirjoittaisiko hän ja hän vastasi ettei hän ensinnäkään osaa kirjoittaa ja ettei muutenkaan pidä kauhukertomuksista... Tulkitsin tämän huumoriksi... ;-)

      Poista
  3. Olipa suloinen kertomus! Ja siitä kuulee, että teillä synkkaa edelleen hyvin. Hyvän pelastajan sait siltä hyypiöltä ;)

    VastaaPoista
  4. Olipa nasta kertomus, romanttinen ja hauska..:)))
    Hyvää ja hauskaa yötä teille sinne heinähotelliin...
    Niin, ja mahtavia julkkareita, Helmi-Maaria.<33333

    VastaaPoista
  5. Hih, mainio tarina! Onnea vuosipäivänä! Ja hauskoja julkkareita!

    Minulla ei ole taustalla mitään tuollaista hauskaa, siippani kanssa vain päädyimme yhteen pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen, jota ennen olimme jo tunteneet vuosia... Mutta näinkin on hyvä, en valita! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoskia Suketus :) Eihän se sitä katso, miten kohtaa, vaan kenet kohtaa, ja pääasia että hyvin on valittu :)

      Poista
  6. Ihana tarina <3 Onnea! Kaikkeen! Ja tiedätkö: kirja tuli äsken postilaatikkoon <3

    VastaaPoista
  7. Oli ihana elää kohtaamisessanne näin tarinan myötä mukana! Ja aivan mahtava tuo lahjaideasi! :)

    Minun ja rannikonpojan kohtaaminen tapahtui kävelyllä. Hän käveli kadulla sata metriä perässäni. Raukkaparka luuli monta vuotta iskeneensä minut, vaikka minä olin tahallani jarrutellut ja odotellut himskatin pitkään, jotta sankari vihdoin tavoittaisi minut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jännittää nähdä, millaiseksi heinähässäkäksi tuo lahja vielä paljastuu :D

      Oho, onpa romanttinen tapa kohdata :)

      Poista
  8. Heinähotelli,hih!
    Ihanasti hurmasit R:n:)

    VastaaPoista
  9. Tirsk, kalkkunatipu...

    Toivottavasti ei aivastuta heinissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei myöskään aleta heinäsotimaan :D

      Poista