perjantai 22. helmikuuta 2013

Lääke suuttumukseen: lastenkirjat

Oh, eilisiltana piipahdin julkkareissa(ni) Skypen välityksellä. Sitä odotellessa huitaisin pikkuisen pullon kuohuvaa kurkkuuni ja ihmettelin, miksi se nousi niin kipsakasti päähän (kyllä, olin 0,2 desilitrasta hiprakassa!) mutta nyt en enää. Minähän, hitsi vieköön, jouduin luopumaan eilen parista putkillisesta verta, enkä ehtinyt syömään kunnolla. Oh. Ja kuinka minua kuvottikaan eilen. Pelotti niin että vapisin, ja kuten aina, gynekologi suutahti, kun olin niin jäykkä. Lisäksi hän läväytti totuuksia pöytään: poden yhä sellaista typerää juttua. Sitä, että esimerkiksi lapsia en saa ilman lääkitystä (mutta lääkityksen kanssa varmasti), ei sillä, että niitä haluaisinkaan, en halua.


Mutta mikä typerintä: joudun aloittamaan ehkäisypillerit uudestaan. Krrrrr. Miten nenäkästä. Että tahtoo eroon tuollaisista asioista mutta ei pääse. En kerta kaikkiaan jaksa enää pillereitä. En jaksa kuvotusta en jaksa muistamista ja unohtelua enkä jaksa enkä jaksa. Grrrrrr.

Ja sitä paitsi olen nyt työpaikalla ja illalla ovat juhlat. Riitelin (ihanaa, prkl!) eilen niin, tai siis minä en aloittanut ollenkaan, mutta siis niin kävi, että suutuin niskalihaksia myöten ja osoitin mieltäni nukkumalla sohvalla. R ei sitä paitsi kuulemma ehkä ehdikään tänään juhliini ennen kuin joskus myöhään illalla, eikä hän enää auta minua (kantamaan olutkoreja kaupasta kotiin). Olen loukkaantunut, syystäkin, vaikka eihän hän töilleen mitään voi (vierestä seuranneena tiedän, että siellä on joskus aika mahdotonta siellä sen töissä työmäärän suhteen), mutta hän tiesi kyllä jo pitkän aikaa, että tänään on juhlat ja että ne ovat tärkeät (tästä huomaa taas, kuinka julkaisuasia on tärkeä itselle mutta ei vähän vertaa muille!).


En siis ole parhaimmalla tuulellani. Kiukuttaa niin, että haluan muuttaa omilleni. Eikös olekin oiva päätös 3-vuotispäivälle. Onneksi en ole lukenut mitään huonoa kirjaa, sillä tänään tulisi aikamoista arvostelutykitystä. Sen sijaan olen lukenut ihania lastenkirjoja. Tunnetteko noita kuvissa olevia? Onko niitä ilmestynyt suomeksi?

20 kommenttia:

  1. Lastenkirjat auttavat usein. Ja onneksi pääsit julkkareihisi edes Skypen välityksellä.<3

    Tuo Lucy Richardsin jääkarhukuva näyttää tutulta. En ole varma, mutta kuvittelen että se on julkaistu suomeksi. Suloinen on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ihania nuo kaikki kolme kirjaa. Lemppareitani - olisi harmi, jos niitä ei olisi suomennettu :)

      Poista
  2. Lastenkirjat kyllä saa hyvälle tuulelle useimmiten. Olen itse käyttänyt samaa kikkaa. Joskus kun on ketuttanut, niin olen alkanut lukemaan satuja lapsille...

    Ainakin tuo Lauran tähti on julkaistu suomeksi. Se on minun tyttäreni suosikki... :)

    Toivottavasti fiilikset muuttuvat pian parempaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos Lauran tähti löytyy Suomesta. Ja kyllä, nyt on parempi mieli :)

      Poista
  3. Lastenkirjaterapia olen itsekin hyväksi havainnut! Sekä Scotton että Richards ovat meidän perheessä rakastettuja lastenkirjailijoita, kumpaakaan noista kirjoista en tosin ole vielä bongannut. En tiedä onko heiltä suomennettu mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ihmekään, jos ovat rakastettuja :) Työpaikallakin lapset ovat ihastuksissaan noihin.

      Poista
  4. Voihan nenä, mutta toivoakseni iloksi muuttuu..;)
    Ihanaa viikonloppua sinulle, Helmi-Maaria.<33333

    VastaaPoista
  5. Juu, Scottonin lammaskirja on ainakin suomennettu - luimme sen isompieni ollessa pienempiä ja kirja oli aikas ihana :)

    VastaaPoista
  6. Lastenkirjoista tulee iloinen mieli:) Mä luen niitä aina välillä vapaaehtoispaikassani vierastyöläisten lasten kanssa.Vein sinne Muumi-kirjankin(hepreaksi),mutta en ole löytänyt sitä viime aikoina,vaikka kuinka pengoin siellä kirjahyllyjä.
    Muista syödä ensi kerralla ennenkuin juot kuplivaa;muuten meneekin päähän niin että hups!
    Parempaa päivää toivottaen,hali!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, onko Muumit hepreannettu? Vautsi. Kyllä, pitää muistaa syödä ennen skumppailua :D

      Poista
  7. Minä olen lukenut nuo kaikki, mutta suomennoksista en tiedä.

    Toivottavasti saat jostakin oluenkantoapua :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain kyllä. Ihania nämä saksalaiset miehet. Juomapuodin pitäjä kiikutti juomat alaovelle ja talonmies kantoi ne kotiin asti :)

      Poista
  8. Helmi-Maaria, sait tänään jo Leena Lumen arvion Pintanaarmuista.<33333
    Onnittelut, hieno arvio.<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä todella hieno arvio, tuli oikein haltioitunut olo :) Ja tietysti myös onnistunut...

      Poista
  9. Onnea Leena Lumen hienosta arviosta täältäkin! Ja niistä pillereistä - rengas olisi helpompi vaihtoehto, jos se noin muuten käy pirtaan. Ja lastenkirjat on ihania. Ne hymyilyttävät. Sinun yksilöitäsi en tunne, mutta tuo jääkarhukansi näyttää etäisesti tutulta - en hahmota että miksi tai siis että onko se suomennettu vai mikä on syy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rooibos! Rengas ei auta tähän hätään - en tahtoisi enää ollenkaan mitään, mutta vaivani vaatii hormoneja. Ärsyttävää. Kun yrittää päästä eroon moisista eikä sitten muka pääse...en ymmärrä, miksei nykylääketiede tunne muitakin vaihtoehtoja.

      Poista
    2. No höh. Tsemppiä sinne hormonien kanssa!

      Poista
  10. Lauran tähti tulee pikkukakkosessa, on yksi meidän tyttöjen suosikeista :) Tuo jääkarhukirjakin näyttää tutulta... Onkohan samalta kirjailijalta sellaisia siilikirjojakin, jos on niin sellainen taitaa löytyä omasta hyllystä.

    Huh, halvat humalat sinulla ;)

    VastaaPoista