perjantai 22. maaliskuuta 2013

Suolainen viikko

Jännittävää sitä paitsi. Olen lukenut joitakin hyviä ja joitakin kelpo opuksia, jotakin aivan typerää ja yhden olen kadottanut. Miten e-kirjan voi kadottaa?! Jotenkin kummallisesti taannoin arvonnassa voittamani Näkijän tytär on bittituulissa. Jossakin lukulaitteeni ja tietokoneen välisessä avaruudessa. Mitenköhän sen saisi takaisin?! Aloin sitä jo viikkokausia sitten lukea, innostuin, mutta nyt en saa auki enää! Harmillisuuksien hyperharmistus.

Viikko on hujahtanut kuin suola. On jo perjantai, ihana perjantai. En ehtinyt aiemmin viikolla ratsastamaan, joten tänään töiden jälkeen hujahdan metsään Tina-tamman kanssa. Huomenna myös.

Olen tällä viikolla saanut enemmän aikaiseksi muuta elämää kuin kirjoittamista. Suomi-koulussa minusta tuli vastuuopettaja, mutta en tiedä mitä se tarkoittaa, vielä. Joka tapauksessa olen innostunut moisesta!
Kuukauden päästä menen tähän kaupunkiin. Eli siis Berliiniin.
Lisäksi työpaikalla on ollut mukavaa. Yllättävää, kuinka, mutta tänään ei huvita. Vanhempainiltojen jälkeen olen jotenkin häpeän vallassa. En tiedä miksi. Ehkä auon siellä leipäluukkuani liikaa, vaikka en. Ehkä esitän mielipiteeni liian jyrkästi vaikka ei pitäisi. En kyllä tosin eilisiltana sanonut mitään ylimääräistä. Silti jokin kaivelee mieltä. Kunpa tietäisin mikä!

Peruin muutes by the way lauantain valokuvaussession hintaan vedoten. Pakoilen. Näin eilen töiden jälkeen valokuvaajan kadulla, jotenka kiersin toista kautta kotiin. Olen jotenkin häpeän vallassa koko ajan. Tiedä häntä, mistä johtuu. Tiedä tosiaankaan häntä.

Olen saanut kutsun tänään bileisiin. En mene, tai ehkä sittenkin. Tai ei, en. Haluan rauhallisen viikonlopun ja hitaita aamuja, teetä, lähileipomon mustikkamuffinsseja, aikaiseksi tekstejä.

Haluatteko tietää, olenko pärjännyt vähine varoineni? Suora vastaus: en. Olen ylittänyt tilini kuin enkeli. En pahasti, mutta kuitenkin. Suututtaa. En ole ostanut yhtään mitään, ruokaakin vain himputtain, mutta tiistaina Suomi-koulun kokouksessa ravintola Hoferissa olin nälkäinen ja söin, mikä tietysti maksaa, ja eilen ennen vanhempainiltaa meillä kaikilla työntekijöillä oli nälkä, jotenka kävimme ravintolassa ja söin, mikä myöskin maksaa.

Berliininmuuria. Fiilistelen jo valmiiksi. Kiva mennä pitkästä aikaa!
Viikko vielä olisi jäljellä. Kukkarossa on 5 euroa 47 senttiä (kyllä, nekin ovat tilinylittämisrahoja!). R varmaankin haluaa tarjota minulle ruokaa huomenna, yleensä ainakin työmatkojensa jälkeen, jotenka en suinkaan nälkää tunne, kai, mistä sitä tietää jos se vaikka ei tahdokaan tarjota, kun voihan olla että nipotan vaikkapa päiväpeiton takia ja olen vaikea ja huomionhakuinen, tosin en.

Jääkaapissa on viiniä, hanassa vettä, kaapissa papuja ja säilykeananasta sekä puurohiutaleita. Kyllä me vielä viikon pärjäämme, vaikka miinuksella tili onkin, tai siis miksi puhun meistä, R kyllä pärjää, ja minä en sen hihaa nyi apua anellakseni. Maksullinen elämä on sitten nyt vähän aikaa ensi kuun elannosta pois. Mutta en murehdi. Olen vain pettynyt, että piti olla nälkäinen ja mennä ravintolaan syömään. Onhan se tietysti täällä halvempaa sekin kuin Suomessa, mutta. Olisin voinut hyvin syödä etukäteen kotona (säilykepapuja ja -ananasta) ja ostaa vain lasillisen vettä ja katsoa kun muut syövät.

Ihanaa viikonloppua kaikille kuomilleni. Uusi Regina on ilmestynyt - odotan lehteä postilaatikkoon pian. Siellä on juttuni. Reginan blogia olen päivitellyt jo muutamaan otteeseen. Toivottavasti löydätte sinne välillä tienne.

P. S. Etten unohda, tai siis jo melkein unohdin: Tuolta voi voittaa aivan ihanan (pääsiäis)pupun (ai minäkö jokin ihme yhtäkkinen pupufriikki?!) ja tuolta Salla Brunoun kirjablogista tasokasta kirjaa ja popsittavaa, ja Aili-mummo arpoo omia runoteoksiaan tuolla.

10 kommenttia:

  1. Rahattomana on paha elää, mutta syödä ainakin pitää..:)
    Kiitos linkistä, Helmi-Maaria, ja hauskaa viikonloppua.<33333

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti rahatilanne pian paranee. Kannattaa aina varastoida elintarvikkeita tuollaisen tilanteen varalle,tuttua silloin joskus...
    Mukavaa viikonloppua ja kävin lukemassa Regina-postauksesi;hyvä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se paranee jo viikon päästä palkkapäivänä :) Tässä kuussa meni vähän väärin laskelmat. En olisi oikeastaan voinut käydä Istanbulissa lomalla - vastahan kävin Sveitsissä ja USA:ssa, jotenka ylitin budjettini ihan vain omaa tyhmyyttäni! Mutta kyllä: taidan ruveta hamstraamaan elintarvikkeita ;) Kiva, jos pidit bloggauksestani!

      Poista
  3. Hei

    Jos et kohtaa enää e-muotoista Näkijän tytärtä, laita minulle viestiä s-postiini. Pistän perinteisen - ja turvallisen - paperiversion postiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh kuinka mukavaa, pääsin nimittäin niin kovin imuun ja sitten yritin siirtää koneelta lukulaitteelle..pyydän vielä tuota miespuolista kotihenkilökuntaa katsomaan, osaisiko se jotakin tehdä..

      Poista
  4. Vastuullista onnea vastuuopettajuudesta! :) Toivottavasti maltat mielesi päiväpeitteen suhteen ja R tarjoaa sinulle hyvän ruoan, mutta kyllä se papuananaspuurokin varmaan ihan maittavaa on? Mutta mikä ihme on tämä sinun valokuvaajavastaisuus? (tästä voisi kirjoittaa jonkun jännärin?)

    Mikä lukulaite sinulla on ja oletko ollut siihen tyytyväinen? Minä olen harkinnut sellaisen ostoa, mutta jotenkin veri vetää vahvasti perinteisen painetun kirjan puoleen...

    ps. en tiennytkään että enkeleille on tyypillistä ylittää tilinsä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä taidan malttaa päiväpeittokiukkuni kanssa :D Valokuvaajavastaisuus ei ole muuta kuin ihan vain omaa mielikuvitustani. Olen kuvitellut herra valokuvaajan tietynlaiseksi. Ja näen hänet miltei päivittäin kadun toisella puolella, joten mielikuvitushan laukkailee :)

      Minulla on Kobon lukulaite. On todella näppärä! Se on ihan paras matkoilla. Suosittelen :)

      Ja oh, en tiennytkään että olen enkeli :D

      Poista
  5. Mistä ihmeestä tuo tuollainen häpeä tulee niin helposti?? Olen itsekin sitä joskus ihmetellyt. Kiva kuulla, että jollain toisella on samanlaisia fiiliksiä.

    Olet siis Berliiniin menossa? Voi että, se on kiva paikka. Hyvää matkaa!

    VastaaPoista
  6. Onpa jännä kuulla sitten joskus, mitä tuo vastuuopettaja tarkoittaa. Etteipä vain olisi ulkosuomalaisten keksimä uudissana (verantwortlich für.....)?:)

    VastaaPoista