tiistai 23. huhtikuuta 2013

Pannukakkublues

Olin eilen ärtyneellä tuulella. Kirjoitin syyni tuonne. Lisäksi kiukutti se, että Kouvolan kirjastosta tuli tylyhkö vastaus. En kyllä enää tuputa itseäni sinne vierailulle. Olisin kovasti tahtonut käväistä lukioaikojen asuinkaupungissa kirjavierailulla, mutta ei niin ei. Ymmärrän tietysti, etten ole yhtään kiinnostava. Ja senkin ymmärrän, että on varmaan typerää itseään tuputella, mutta ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa tunnutaan ottavan ilolla vastaan, jos sinne tahtoo esittelemään kirjojaan.

En tiedä miksi, mutta vieläkin kiukuttaa eilisen katkonaisuus, jotenka jos vain kaikki ovat terveitä työpaikalla, pyydän huomiseksi puolikkaan päivän vapaata. Minulla on niin paljon ylitunteja, että kun kesäkuussa tulen Suomeen, ei tarvitse ottaa yhtään lomapäivää.
Eilen oli herneitä nessussa. Kuva tosin on jo kolme vuotta vanha.
Vaikka eilissäiltapäivänä tuntuikin, ettei homma luista, huomasin yön korvilla, että juttu on sitten siinä. Olinkin yhtäkkiä käynyt käsikseni loppuun asti läpi - mikä projekti vei melkein kaksi viikkoa! Ilo pulpahti pintaan.

Ilahduttavia asioita pitää muutenkin miettiä, kun kiukku pyrkii pintaan, ja minulle maailma tarjoaa niitä. Maailma on tietysti suruja pullollaan, murheita ja pommi-iskuja ja nälkää ja kaikkea, mutta on se maailma kauniskin välillä. Tänään olen erityisen innoissani lähitulevaisuuden matkoista. Lähden lauantaina Berliiniin. Kahden viikon päästä lähden Torinoon neljäksi päiväksi. Kesäkuussa Suomeen viikoksi. Heinäkuussa käväisen Sveitsissä ja toivottavasti mahdollisimman monena viikonloppuna Itävallassa vaeltamassa. Elokuussa tulen jälleen Suomeen. Loppuvuodesta paukahdan Australiaan. Ihanaa. Matka-Maaria tuulettaa. Ja kiristää tietysti vyötään, sillä jos mielii noin paljon reissata, on parasta elellä säästöliekillä.
Uusin lempijuomani: alkoholiton omenaolut!
Nyt kun R on poissa, olen huomannut, etten kuluta juuri yhtään. Jotenkin hassua; kun toinen on kotona, tekee enemmän mieli kaikenmoista. Kuten ulkona syömistä tai herkkuja. Tosin herkuista puheen ollen bongasin eilen Pihin naisen elämää -blogista banaanipannukakun ohjeen ja tehdä täräytin moista. Öljyn sijasta käytin voita. Söin kolme palaa ja himoitsen sitä jälleen. Ei liene pahitteeksi vetäistä pannukakkuaamiainen ennen töihin lähtöä, sillä olen väsynyt ja hikoilen illalla muutenkin potkunyrkkeilytunnilla, missä tarvitaan raakaa energiaa, ja muutenkin on sokerikas himo-olo.

Tämä tiistai on Kirjan ja ruusun päivä. Sen kunniaksi ehtinen raapaista sivupolkuja käsikseeni, lukea Room-romaania ja ihastella kukkivia kirsikkapuita. Toivotan iloista kirjojen rakastamisen huomenta kaikille!

P. S. Aili-mummo on lukaissut Pintanaarmuja-romaanini. Hänen tekstissään on paljon juonipaljastuksia, joten jos et välitä tietää niistä, kannattaa lukea tämä vasta sen jälkeen, kun olet itse tutustunut kirjaan. Ilahduttavaa, että naarmut aiheuttavat kaikenmoisia tuntemuksia. Ja keskustelua. Cheers!

18 kommenttia:

  1. Varsinainen reissutyttö olet (anteeksi tytöttely!)Tuo Keski-Eurooppa on varmasti kyllä siitä ihanaa seutua, että sieltä hurauttaa nopeasti vähän joka puolelle Eurooppaa.

    Reissuja kyllä pukkaa meillekin, ensi alkuun käväisen ensi viikonloppuna Pietarissa, toukokuun alussa Roomassa ja kesällä jossain vaiheessa pitää käydä moikkaamassa vanhinta tytärtä Lontoossa. On kivaa, että on mitä odottaa :)

    Toivottavasti tämä päivä on edeltäjäänsä parempi eikä herneet yritä tunkeutua nenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mielellään minua voi tytötellä :) Joskus tuntuu että olen enemmän tyttö kuin nainen noin niin kuin henkisellä tasolla!

      On kyllä ehdottoman hyvä puoli tämä "keskeisyys". Hyvää matkaa Pietariin ja Roomaan! Ja Lontooseen ;)

      Tänäänkin herneet pompsahtivat nenään, kun huomasin, että toinen työtoverini ei voinut yhtään joustaa. Mutta onneksi otin ne äkkiä nenästä pois ja ajattelin, että olkoon tuollainen, enpä sitten jousta ensi kerralla hänen pyytäessään apua..

      Poista
  2. No oli kyllä mälsä juttu tuo Kouvolan kirjaston suhtautuminen.. Suorastaan käsittämätöntä.

    Mukava kuulla että sinäkin hurahdit banaanipannukakkuun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin vähän mälsää. Tai enemmänkin kuin vain vähän. Kiitos vielä kerran ohjeesta :)

      Poista
  3. Helmi-Maaria, onneksi pahaolosi meni ohitse, ja löytyi niitä mukavia asioita..:)

    Sorry että minä paljastelen juonen Pintanaarmuista, olen alkeellinen (s.o alkukantainen) ihminen.<3

    Oikein hyvää kirjan ja ruusun päivää sinulle.<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa ollenkaan - ei se alkeellista ole, että kertoo paljon juonesta! Ja loppuahan et paljastanut :)

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  4. Voihan Kouvola!! Kaupunki ei osallistu edes Kirjan ja ruusun päivään - että kertonee jo sekin jotain paikasta... Jos vain ehdin, menen Suomalaiseen murisemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin..olen asunut Kouvolassa 4,5 vuotta, eikä yhtään ole koskaan ollut takaisin ikävä. Toivottavasti ehdit murista :)

      Poista
  5. Kouvola onkin ihan turha kaupunki, mitä sinne menemään:D. No, ei vaineskaan. Toivottavasti tästä päivästä tulee parempi. Voiko siitä muuta tullakaan, kun on noin monta reissua tiedossa? Minullakin on kolme matkaa mielessä. Sekin aiheuttaa monia säästötoimenpiteitä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh..minulla on erittäin tärkeä syy käydä Kouvolassa välillä. Nimittäin kummityttöni ja veljeni perhe. Mutta muuten en siellä koskaan käykään enää.

      Tänään on kyllä parempi päivä, etenkin kun mietin matkoja :) Mehän voimme tsempata toisiamme säästötoimenpiteissä!

      Poista
  6. Sullahan on mahtavia reissuja tiedossa;onnentyttö! Olen joissain blogeissa huomannut ne banskupannarit,pitää kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä! Minä taas muutes eilen bongasin sinunkin blogistasi muutaman reseptin talteen. Nam. Onnentyttö olen ehkä sen takia, että haluan matkustaa ja teen kaikkeni, jotta voin. Tässä suhteessa siis olen ihan itse onneni takonut :)

      Poista
  7. Jopas on kökkö meininki Kouvolan kirjastossa, vaikeaa ymmärtää millä logiikalla siellä mennään!

    Mutta kuinka kivaa, että tulet tännepäin kesemmällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ehkäpäs me tapaamme sitten myös ;) Menemme Melbourniin nyt ainakin, ystävän luokse budjaamaan.

      Poista
  8. No ovat kyllä nipoja Kouvolassa, että pyh vaan niille sitten... Onko sinulla millainen agenda noilla reissuilla vai ihanko muuten vaan palavasta halustasi matkustelet? Banaanipannukakku kuulosti sen verran mielenkiintoiselta, että pitääpä kokeilla tehdä moista.

    Hyvää Kirjan ja ruusun päivää kaikille! :)

    ps. kuvasta sen verran, että hyvä ettei mennyt sentään koko palko nenään vaikka lähellä näemmä olikin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyh totta tosiaan. Ihan palavasta halusta matkustan. Tosin Berliiniin menen hakemaan uuden kampauksen ja viettämään laatuaikaa ystävän kanssa. Ja Torinoon menen, koska en ole siellä käynyt, ja koska pitää vähän yrittää parisuhteillakin välillä. Ja Australiassa moikkaan ystävää mutta myös koko mannerta, koska olen aina halunnut siellä käydä, ja Sveitsi sekä Itävalta ovat vain niin kauniita, että sieltä ei voi olla poissakaan :)

      Poista
    2. Olen kyllä kateellinen, kun itselläkin haluttaisi päästä joskus käymään Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Ehkä sitten joskus...

      Poista
  9. Kuulostaa eksoottiselta. Itse en ole poistunut Porista, saati Suomesta liian pitkään aikaan... Kauheaa, mutta totta.

    VastaaPoista