perjantai 19. huhtikuuta 2013

Valkoisen Kaniinin Vapaaehtoisvanki

Pitäisi kai vähentää menemistä, jotta jaksaisin. Tällä viikolla vuodan. En jaksa. Olen ollut poissa kotoa tiistaista torstaihin aamuvarhaisesta iltamyöhään kaikenmaailman harrastus- ja leivänhankkimistoiminnan takia, ja illalla rojahtanut sohvalle potemaan lihassärkyä. Jaksamatta nousta uudelleen muualle kuin sänkyyn nukkumaan. 

Ja sitten kun olen sängyssä, en saakaan unta tai juoksen hermostuneena kuin koira. Stressin merkki, veikkaisin. Jotenka on ihanaa, kun on viikonloppu tässä. Se alkaa kohdallani kello 17, kun suljen työpaikan oven. R on poissa, se lähti eilen vanhempiensa luokse ja viipyy viikon tai kaksi. Kuulostaa kamalalta, mutta toivon, että kaksi. Tarvitsen nyt aikaa yksin. Ja lepoa. Rakastan tätä viikonloppua jo valmiiksi, kun ei ole suunnitelmia. On vain hiljaisuus ja sade.

Olen sitä paitsi alkanut ujuttautua perjantaisin töiden jälkeen kahvilaan joko lukemaan tai miettimään asioita muistivihkoon. Eilisen Vera Valan postauksen jälkeen aloin miettiä omia kahvilavalintojani. Suosikkini on White Rabbit's Room, jonne menen myös tänään - se kun on valoisa ja työmatkan varrella. Valitsen sieltä aina peränurkan ikkunapaikan. 


Eräs toinen kiva kuppila on kivenheiton päässä kotoa: Trachtenvogl, ja viime aikojeni valloitus Backspielhaus Viktualienmarktin kupeessa. Työpaikkani lähellä on piskuinen Cafe im Hinterhof, missä istuin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten tietämättä, että tulen istumaan siellä tulevaisuudessa myös mm. työtovereideni kanssa.

Kahvilat olen "sisäistänyt" paikoikseni todella vasta hiljattain. Pidän uudesta traditiostani mennä perjantaisin suoraan töistä ypöyksin teelle. Tänään mukaan lähtee sekä muistivihko että kirja. Olen jo miltei lukenut Katja Ketun vaikuttavan Piippuhyllyn - nautin sen Valkoisessa Kaniinissa loppuun. 

Olisi muutes kiva kuulla kahvilasuosituksia. Ihan mistä tahansa päin maailmaa. Veran teksti kiinnosti itseäni erityisesti siksi, että menen kolmen viikon päästä Torinoon. Toivottavasti törmään siellä myös kirjailijattareen!

Niin ja ai niin. Onhan minulla sittenkin suunnitelmia. Tänään aion kahvilasession jälkeen kirjoittaa koko illan, sillä on rauha. Huomenna menen ratsastamaan ja voitteko kuvitella: vauvakutsuille. Alakerran naapuri saa vauvan kuukauden päästä (hyvästi hiljaiset yöt!), ja ennen sitä hän pitää bileet. Menen, sillä talomme naapurit ovat hupaisaa, ihanaa väkeä, ja olen jo lupautunut viemään vauvaa kävelyille kanssani. Muistan kuinka olen kuljettanut sisarusteni lapsia kärryissä pitkin ryteikköjä. Oli jotenkin somaa työnnellä nukkuvaa lasta tuntitolkulla ja miettiä. Huomiset bileet ovat jo iltapäivästä, joten ehdin illaksi kotiin viettämään kauneutta. Moikkis siis ja valloituksia loppuunne!

P. S. Väsymyksestä huolimatta suupieleni olivat eilen (ja tänään!) jotenkin ylöspäin vänkyrällään. Nimittäin Pinon päällimmäinen -blogista löytyy Pintanaarmujen uusin arvio. Voi kuinka nyt saa taas puhtia uuden tekstin tikarointiin!

14 kommenttia:

  1. Hih, kuinka erilaista arkemme onkaan! :D Toiset kun sulkee työpaikan oven, voi mennä yksin hiljaa teelle. Mulla se ääni silloin juuri alkaa, kun ovi käy kerta toisensa perään ja koko perhe on koolla :)

    Minä oon kyllä niin tylsä, että suuntaan kahville aina joko tuohon meidän lähimpään (erittäin meluiseen) Cafe Hasiin tai sitten Münchenissä johonkin Starbuckseista. Viktualienmarktin Starbucks on kiva samoin kuin Sendlingen Torin rauhallinen kahvila. Mutta menenkin kahvilaan aina, vain ja ainoastaan, juomaan kahvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaista arkea kyllä, mutta varmasti kumpikin arki on antoisaa :)

      En minäkään kyllä mene mitenkään kauas kahviloihin työpäivän jälkeen, vaan sen pitää olla matkan varrella. Onneksi asumme melkein keskustassa, niin on vara mistä valita. Mennään joskus yhdessä ;)

      Poista
  2. Lihassärkyä ja levottomuutta: Nauti joka ilta magnesiumia.

    Mikä onkaan sen parempaa kuin hiljaisuus ja sade.

    Rrrrrrakastan kaikkia Keski-Euroopan kahviloita, joissa saan Apfelstrudel mit Vanille Eis eli lähiaikoina en ainakaan hoikistu. Mutta R. jää kesäkuussa vapaaherraksi ja on lupautunut mun personal traineriksi, joten ehkä parempaa on luvassa.

    Minäkin taidan viettää kauneutta: kasvonaamio ja juuri painosta tullut sisustuskirja.

    Antoisaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin kokeilla tuota magnesiumia. Se kuulemma hillitsee myös makeannälkää..?

      Teillähän on ihan kohta alkamassa se loma :) Pääset kahviloitumaan! Ja itävaltoimenaan vieläpä :D

      Sinullekin antoisaa, lempeää viikonloppua!

      Poista
  3. Jee, syytäkin on laittaa suupielet osoittamaan koilliseen ja luoteeseen, lukukokemus oli vaikuttava.

    Onnea ja nautintoa tikarointiin!

    VastaaPoista
  4. Onnea jälleen hienosta arviosta, Helmi-Maaria!
    Minäkin olen lukenut Pintanaarmuja. Mietin tässä teenkö postauksen nyt vai myöhemmin.<3

    Oikein suloista viikonloppua sinulle.<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, kivaa jos kirjoitat ylipäänsä :) Sinullekin lempeää loppuviikkoa!

      Poista
  5. Kuulostaa ihanalle. Etenkin näin suurperheen äidille yksinäinen koti on luksusta:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti! Ja luksusta tämä on lapsettomallekin :)

      Poista
  6. Lepää nyt välillä ja hemmottelekin itseäsi nyt kun R on poissa.Silloin voi ajatella vain itsään:)
    Mukavia kahviloita.Mulla on yksi yli kaiken,sillä siellä usein kokoontuvista ihmisistä on tullut jo tuttuja ja se on kuin toinen olohuoneeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin mainiota, jos ihmiset tuntevat siellä jo noin hyvin :D Ja kyllä, lepäilen maireasti :)

      Poista
  7. Kahvilat on kivoja! Jos joskus Ouluun eksyy kesäaikaan, niin Tähtitornin kahvila on ainakin minun suosikki... http://www.tahtitorninkahvila.fi

    VastaaPoista