sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Jalat kipeiksi ja millä mitalla!

Mikä piristävä pikku viikonloppuinen. Olen ehtinyt vaikka mitä, kuten saada jalat hyvällä tavalla kipeiksi. Eilen poljin palttiarallaa 35 kilometriä pyörällä, ratsastin kaksi tuntia, köpsyttelin R:n kanssa kaupungille ja takaisin auringon laulaessa niskaan, ja tänään vielä olen polkaissut noin 15 kilometriä mutta hyvin rennosti. 

Lisäksi eksyin metsään, sillä olen jääräpää ja mielestäni tiedän kaikki reitit, ehdin panikoidakin kun ukkonen yllätti, järähteli pään yläpuolella ja salamat vinkuivat ja me olimme fiksuja, asetuimme puun alle, sillä ei ympärillä muuta ollutkaan kuin puita, ja joki syöksyy eteenpäin, koko ajan se syöksyy, mutta ei toivottavasti nouse kuten Donau. 

Parsaa, mmmm! Ja R:n "pikkuinen" burgeri.
Nimittäin katsoin juuri uutisraporttia tulvasta, tilanne on vakava Donaun varrella, monet menettäneet kotinsa ja kaiken, kaiken. Käy sääliksi. Menemme ensi sunnuntaina, mikäli apua ja vapaaehtoisia enää tarvitaan, Passauhin auttamaan. Sadat vapaaehtoiset ovat yötä päivää töissä, täyttävät hiekkasäkkejä, estävät veden matkan, hyvä, että ihmisissä asuu solidaarisuutta.

Ilta ehti kaatua niskaan Miss Lillysin terassilla, jolloin kynttilät vikisivät silmiin!
Ja ah, vihdoinkin minulla on uusi lempiravintola ihan kulman takana, Miss Lillys, missä söimme eilen uuvuttavan herkullisen illallisen. Minun parsa-annokseni oli niiiiiin jumalaisen maukas, että vieläkin höyryän! Olemme käyneet ennenkin kyseisessä ravintellissa, mutta taso on jotenkin noussut kuin matkakuumeeni!

Tänään kävimme pyörälenkkitauolla Waldwirstchaftin biergartenissa juomassa mustaherukkaschorlea sekä radleria. Aurinko voiteli vielä siinä vaiheessa istujia. Suosittelen, mikäli päätätte turisteilla Münchenissä, vuokraamaan pyörät ja polkemaan jokea alaspäin. Luonto riehuu ympärillä ja matkan varrella on noita kivoja biergarteneita, missä jopa jazz voi soida, kuten tänään. Metsä on ikivanhaa metsää, puut kumartelevat taivaalle. Ja jos on ihan maastopyörähullu, voi kruisailla hauskan ja vaativan näköisiä reittejä pitkin, ja voi siellä hoipertaa ilman maastopyörääkin ja pelätä, kuten minun takiani me tänään, ja iho meni naarmuille. 

Tulva on ajanut puita kohti siltoja.
Kesä ehti viipyä meillä muutaman päivän, nautin siitä kuin simpukka, ja nyt pitäisi parin päivän ajan sadella. Ihan hyvä, saanpahan ajan ja syyn pysyä sisällä, kirjoittaa, kastua kun käyn juoksulla. Olen jostakin syystä innoissani kaikesta. Ja oh voi, rakkauskin on saanut tulta alleen, R on taas mukavasti ihana, ongelmat ovat kaukana meistä, viimeinkin, juhuu ja toivottavasti pysyvätkin siellä minne hurahtivat, ja olen myös ehtinyt lukea tänään, istua veden äärellä, heitellä sen kyytiin kiviä, joten toivotan lupaavaa ensi viikkoa sinulle ja sinullekin!

Metsään eksyminen aluillaan, kiitos reittitietämykseni.
Pyöräilevä, omalaatuinen hippiäinen tai vaikka minäkin.

1 kommentti:

  1. Oikein kiva viikonloppu siis!
    Hyvä että auttamishenki on ihmisissä vielä tallella;)
    Hyvää eli aurinkoista kesäviikkoa sinulle, Helmi-Maaria♥♥

    VastaaPoista