tiistai 11. kesäkuuta 2013

Potkin potkin lyön lyön

Olen huumassa. Silloin, kun potkunyrkkeilytreeneissä hakataan vastustajan pitämiä tyynyjä tai potkitaan niitä, annan voimieni tulla, tyynyjen mäiskyä. En pelkää, en edes silloin, kun pidän itse tyynyjä pystyssä, jotta toinen voisi hakata, potkia, purkautua. Tekniikka on hallussa. Kuten tänään, voi kuten tänään (jos ei lasketa mukaan sitä, että vahingossa kilistelin lämmittelyvaiheessa kämmenelläni erään vastustajan kilkuttimia, siis heiluvia, punastuin varmaan kuin rapu, mutta jatkoin muina miehinä hutkimista, sillä olihan se nyt aika noloa).

Jos sen sijaan pitää hutkia ja taistella vastustajan kanssa ilman suojatyynyjä, olen aivan hukassa. Mutta onneksi parit viime kerrat ovat olleet tyynytreenejä. Vaihdoimme tyttöjen kanssa potkunyrkkeilysalin Grünwaldissa sijaitsevaan saman ketjun saliin (Grünwaldissa asuvat monet rikkaat ja kuuluisat ja äveriäät ja koppavat, jonka takia epäilimme, ettei siellä pystyisi käymään), sillä siellä on puhtaampaa, avarampaa - ja ällistyttäväksi yllätykseksi niin ystävällinen sekä avoin ilmapiiri, että uskallan mennä sinne yksinkin, vaikka muut tytöistä (meitä on neljä) olisivat kipeinä. 

Hanskani. Hankittu Suomesta jo vuonna pirkkojenpirkko, kun harrastin thainyrkkeilyä.
Ja nyt olen adrenaliinia täynnä, voi elämä! Juokseminen ja ratsastaminen ovat aivan ihanuutta, ratsastaminen eritoten, mutta voi, mitä energiaa saakaan potkunyrkkeilystä! Voi purkaa kaikki huolet tyynyihin (tai vastustajaan) ja antaa nyrkin soida.

No, olen huumassa myös tämän takia. Lisäksi tänään sain tietää erään iloisen asian, mutta anteeksi en voi siitä kertoa. Kerron sitten, kun tosi on kyseessä. 

Lähden huomenna kahdeksi yöksi päiväkodin lasten kanssa leirille. Maatilalle, luonnon rauhaan. On luvattu hellettä. Otan kirjoja mukaan, mutta tuskin ehdin lukea (loppuviikosta on silti tiedossa yksi kirja-arvostelu!). Palaan perjantaina puolilta päivin kotiin ja saan lisäksi kaksi ylimääräistä lomapäivää, jotenka mielelläni menen, voi lekottaa auringossa, uittaa varpaita joessa, syödä kaikkea herkullista ja tervehtiä eläimiä. 

Ja ensi viikolla tulen Suomeen! Jippii! Monen vuoden tauon jälkeen vietän juhannuksen siellä, rakkaiden ystävien kanssa mökillä järven tykönä, ja lisäksi tiedossa on kummipoikapäivä ja kummityttöpäivä ja salmiakkia ja lakritsia ja suomalaisia mansikoita sekä herneitä! Aion lomailla kuin soijanakki grillissä. 

Toivotan iloista, pirteää, valloittavaa viikkoa jokaiseen suppuun ja suuhun!

8 kommenttia:

  1. Täällähän oli valoisia, kivoja ja suorastaan aurinkoisia uutisia. Hyvää leiriä ja Suomen matkaa!

    VastaaPoista
  2. Potkin-potkin-lyön-kurssi olisi tarpeen monelle liian kiltille ihmiselle.
    Minullekin.

    Kyllä omasta tekstistään saa olla vaikuttunut, hienoa!!!!!

    Nautinnollista Suomen-reissua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, potkimislyömiskurssi on ihan hyvästä. Kiitoksia :)

      Poista
  3. Lisää aurinkoisia päiviä viikkoosi, Helmi-Maaria♥
    Ja kiitos iloisista uutisista☺

    VastaaPoista
  4. Mukavia uutisia ! Ja toivottavasti leiri on oikein kiva;tulevatko marsutkin mukaan?
    Hyvää Suomen reissua ,2 viikkoa ja minäkin olen siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marsut jäivät yhden työkaverin hoidettaviksi (valitettavasti juuri sen, joka ei niistä välitä, joten minähän olin huolta täynnä). Taidetaan eri aikoihin olla Suomessa, mutta toivottavasti säät suosivat molempia!

      Poista