keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Läpikuultava ja herkkä ääri


Ollapa valkoisenaan kaunista kieltä. Tai ehkä olenkin, joskus, yleensä aina kun pääsen. Kirjoittamisajan puutteessa olen viime aikoina päässyt Ihmeellisen Kauniskieliseen Lukuputkeen. Tuomas Kyrön jälkeen matkalla Itävallasta kohti kotia luin kannesta kanteen Pia Ronkaisen kolmannen teoksen nimeltä Äären ympärillä on kylmä muuri (Impressio, 2013). Kyseinen pienoisromaani huljuu kauniista kielestä ja toivosta, herkkyydestä. Se on pehmeää laskeutumista jaloilleen.

Keskiössä on teini-ikäinen Emilia, joka ikävöi pois lähtenyttä äitiään eikä saa vastauksia kysymykseen siitä, missä äiti on ja miksi (vähän häiritsi itseäkin, että missä ja miksi, eikä vastausta tullut mutta toisaalta pidän salaperäisyydestä, siitä että voi itse arvailla ja keksiä). Isä ja Emilia ovat eläneet vuosia yhdessä, kehittäneet omat rutiinit ja perinteet, mutta sitten elämään on tullut Sirpa ja tämän Emiliaa paljon nuorempi tyttö Tiitu. Uusioperhe-elämä ei ole Emilian valinta eikä tie eikä onni; hän kapinoi kuten murrosikäiset usein tekevät, mutta potee samalla huonoa omatuntoa käytöksestään. Loppua kohti Emilia muuttuu suvaitsevaisemmaksi. Hänellä on poikaystävä ja hänellä on tuleva.

Alusta puoliväliin saakka tämä herkkä kirja tuntui pelkästään aikuistenkirjalta; vaikka päähenkilö on teini, on hänelle annettu uskottava ääni, ja jotenkin samalla kuitenkin aikuinen. Loppupuolella tuntui, että luen tässä nuortenkirjaa enkä saanut ihan kauheasti muulta kuin kielen tasolta irti. Luinpa nyt sitten kenelle tahansa suunnatun pienoisromaanin, viihdyin sen parissa, annoin rytmin ja kertojan viedä eikä kestänyt kuin vajaa tunti, kun jo suljin kirjan ja huokaisin kanssamatkustajille, että oho, taisin taas lukea yhden kirjan loppuun, ja sitten minua tökittiin kylkeen. Tunnelmaltaan romaani on jotenkin läpikuultava, kuin kevyt kangas hartioilla viileänä kesäiltana. Tämä saa kiinnostumaan Ronkaisen muusta tuotannosta. Pitääkin tutustua. Kiitos Ronkaiselle arvostelukappaleesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti