torstai 10. lokakuuta 2013

Otsikoissa

Huomenta huomenta hyvä elämä! 

Pääkaupunkiseutulaiset, tamperelaiset ja turkulaiset voitte käydäkin löytämässä käsiinne uuden Voima-lehden. Siellä on juttua mm. ihmisestä nimeltä minä. Ja muut voittekin lukaista jutun tuolta. Kiitän kirjabloggaajia tässä välissä siitä, että olette niin mielettömän runsain mitoin huomanneet viimeisimmän romaanini. Teidän ansiotanne on, että sitä lainataan kirjastoista ja että se on päässyt edes vähän tapetille. Syvä kumarrus!

Kuva: fifi.voima.fi

Toinen kiitos ja kumarrus lähtee kaikkien muiden aiheesta kirjoittaneiden ja keskustelleiden lisäksi Aleksis Salusjärvelle Luutii-blogitekstin takia. En ole ottanut tähän ntamon ympärillä käytyyn kohinaan juuri mitään osaa enkä arpaa vaikka kenties pitäisi (en vain nyt näinä päivinä jaksa, olen nimittäin heikossa, yliväsyneessä kunnossa ja kaiken lisäksi aivan liian maanisessa kirjoitusinspiraatiopuuskassa ja tuotan tekstiä kuin virhe).

Hiljaisena seuraan tuota keskustelua vierestä, sillä keskustelu runoudesta ja sen (sekä ylipäänsä kirjallisuuden) julkaisemisesta Suomessa on tärkeää - etenkin juuri tänään, suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Tämä pinnalla oleva keskustelu vielä erityisen kiinnostavaa, koskeehan se tavallaan myös minua, joka olen pian myös julkaissut runoilija (tai no kyllä tässä vielä kuukausia menee, jotta saadaan toimitettua teokseni julkaisukuntoon). Toivottavasti herättää ajatuksia kaikissa kirjallisuuden roimissa ystävissä. 

Niin ja lopuksi kiitän vielä Pihiä naista, joka lähetti minulle aivan todella hienoja hiuspompuloita! Ihania. Nyt on tukka kiinni ja iloiten onkin! 



15 kommenttia:

  1. Hieno juttu ja niin tosi, paitsi, että sut on jo löydetty. Riittää kun on oikean polun päässä ja lähtee sitä pitkin sitten liikkeelle. Pintanaarmuja on sun polkusi ensimmäinen tähti. Minun mielestäni. Aion vielä tänä vuonna siitä sanoa lauseen tai kaksi, mutta ei ihan vielä;)

    Joka junaan ei voi nousta. Minäkin olen koko ikäni tehnyt sitä ja noussut niihinkin, jotka eivät ole asemalta lähteneet...Se syö naista.Kirjoita sinä nyt rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on niin totta, että joka junaan ei voi nousta. Kirjoitan, kirjoitan paljon ja niin rauhassa kuin rauhaton sieluni sallii :)

      Poista
  2. On totta, että tavallaan on hyvä, että runoudesta (kirjallisuudesta) ylipäätään keskustellaan! Vaikka sitten olisi negatiivistakin sävyä keskusteluissa tai suoranaista riitaa... (En ole itse paljoa seurannut, joten en niin tarkkaa osaa sanoa, millaisesta keskustelusta on kyse.) Vaikka kyse olisi ikävistäkin kommenteista, joista juttu on lähtenyt liikkeelle, niin positiivista on se, että asia herättää tunteita ja saa tosiaan ihmiset ottamaan kantaa. Silloin kai voisi sanoa runoutta (tai jotain muuta genreä) kuolleeksi, jos keskustelu siitä ei yksinkertaisesti herättäis mitään tunteita kenessäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, kyllä, tärkeää kaikenlainen keskustelu! Ja tunteiden herääminenhän kertoo tosiaan vain siitä, että runous ei ole mikään turha tai mitäänsanomaton asia.

      Poista
  3. Luen Voima-lehteä, kun käyn elokuvateatterissa odottaessani.
    Voima kuvaa lehteä minusta varsin hyvin, kannanotot ovat vahvoja, en kylläkään ole useinkaan ainakaan täysin samaa mieltä, mutta lehti kuitenkin on linjakas, ja sitä arvostan.voimakkaasti.
    Luin myös vasta nyt Maria Pääjärven jutun eräästä kirjailuijasta, sillä en ole ollut aikoihin elokuvateatterissa, ja Pintanaarmuja -kirjan teema ja johtopäätökset voisivat kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin Voima on aina ollut mielenkiintoinen lehti. Käytin sen vastamainoksia aina entisessä opetustyössäni materiaalina. Jos päätät tarttua Pintanaarmuihin, toivotan mielenkiintoisia lukuhetkiä :)

      Poista
  4. Iloitsen puolestasi, Maaria, että blogistien hehkutus romaanistasi Pintanaarmuja, on tuonut tulosta! Uskon että sinä olet tulevaisuuden nimi, jonka tuotantoa kysytään:)

    Olet mahdottoman luomisvoimainen henkilö. Sinun mielikuvituksellasi ei ole rajoja:D

    Paranemista ja paljon onnitteluja, Helmi-Maaria!

    VastaaPoista
  5. Kävin lukemassa,hieno juttu! Kyllä sut pitäisi jo löytää,pidetään peukkuja että ensi vuosi on se vuosi,,,,

    VastaaPoista
  6. Täällä on myös luettu. Paitsi ei sitä sun kirjaa. Vielä. Luen kyllä, kunhan tiemme osuu kohdilleen.

    VastaaPoista
  7. Kumarruse sinullekin, Maaria. Uusi romaanisi on saanut positiivisia arvioita tunnetusti ynseiltä tahoilta. Mun täytyy kaivaa se jostain käsiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen tietysti otettu moisista arvioista :) Lukuiloa, jos sellaista tässä tapauksessa voi edes toivottaa, sitten kun/jos löydät tiesi kirjaani!

      Poista
  8. Löytyy tuota aina välillä Poristakin. Pitääpä seuraavaksi katsella kirjaston aulan ilmaisjakeluja, ja jossakin taidegalleriassa taitaa olla myös. Tuleehan tuo yleensä mukaan napattua muutenkin, mutta nyt pitää ottaa asiakseen muistaa hakea.

    VastaaPoista