perjantai 22. marraskuuta 2013

Checking checking checky check

Matkavakuutus check. Hostelli Hong Kongissa check. Kaksi ensimmäistä yötä Cebu Cityssä check. Rokotukset check. Malarialääkkeet check (en ota niitä suuhuni kuin pakon edessä). Myanmarin viisumia varten tarvittavat asiakirjat (kuten suosituskirje) ja kopiot ja kuvat check. Rinkka check. Matkaliput check. Rahatilanne check.

Olen jopa ottanut jo matkavaatteet (ensimmäistä kertaa ikinä näin ajoissa!!!) esille. Oikeastaan otin ne jo nyt siksi, että huoneeseeni tulee väliaikavuokralainen (jee, ei tarvitse maksaa vuokraa joulukuussa!) ja vien vaatekaappini sisällön työpaikan vaatekaappeihin. Jotenka piti kuoria "kerma" pois päältä. Mikäs tässä siis. Ei tarvitse enää juuri stressata. Paitsi ostaa lukkoja rinkkaan ja hostellien lokeroita varten. Ja rahavyö. Olen kadottanut entisen. Ja kamera pitää hankkia. Herra ex-poikaystävä lupasi tosin omaansa lainata mutta se on aivan liian kallis enkä halua hajottaa. Hajotan joskus vahingossa.

Arvaatteko mistä tämä on?
Jännittää jo kyllä paljon. Tänäiltana on tiimi-ilta. Menemme työpaikan tyttöporukalla syömään. Sitten jatkamme Shamrocks-nimiseen irkkupubiin laulamaan karaokea. Sinne tulevat myös bändipojat ja muutama muu kaveri. Sitten minä tulen kotiin. Ajoissa. Ei saa riekkua kun on nuhantynkää ja aivastelen kuin muurahainen. Eikä muutenkaan ennen matkaa saa riekkua. Pitää olla tiptop ja hiphop.

Olen kirjoittanut mahdottoman paljon. Lisäksi olen huolia täynnä mutta en yhtään murhetta. Piirrätytin työpaikan lapsilla kuusitoista iloisenmielenkuvaa, jotka vien Filippiineille. Yritän etsiä käsiini lastenkodin, johon ne ja pussillisen vaatteita viedä. Rinkastani puolet on varattu lastenvaatteille. Lähden siis takki tyhjänä. Palaan varmaan yhtä tyhjin säkein mutta takki muistoja ja kokemuksia pullollaan. Maanantaina tai jonakin päivänä ensi viikolla menen lääkäriin ja pyydän reseptejä lääkkeisiin. Ostan lääkkeet. Vien ne niille, jotka niitä tarvitsevat. Olen saanut kerättyä sievoisen summan rahaa tuttavilta ja työpaikan lasten vanhemmilta. Laitan omasta pussista peliin satasen. 

Tai tämä? Samasta paikasta kuin yllä oleva kuva.
Ja nyt pieni haaste. Onhan joulunalusaika. Jos ostat kirjani Pintanaarmuja jollekin joululahjaksi (tai Siljan ja Main TAI Minä rakastan sinua nuoren miehen), laitan helmikuussa saatavista palkkioista kaksi euroa per myyty kirja Filippiinien uhreille. Siirto tapahtuu vasta helmikuussa mutta apua siellä tarvitaan vielä pitkään. Erityisesti minua huolestuttaa orpolasten tilanne. Ainakin täällä Saksassa on uutisoitu siitä, kuinka orvot lapset ovat suuressa vaarassa joutua kidnapatuiksi maailman lapsimarkkinoille. Jos voisin, adoptoisin heti yhden mukaani ja antaisin hänelle kaiken sen rakkauden, joka minussa leiskuu, sillä kyllä sitä leiskuu, joskus tukahtumiseen saakka, en vain tiedä mihin kohdistaa. Jotenka kirjaostoksille siitä mars. Ja tunnelmallista viikonloppua!

P. S. Joulukuun ajan päivitän blogiani englanniksi, sillä niin moni ulkomaalainen ystävä haluaa tietää, miten matka sujuu. Luultavasti teen myös siten, että pidän videopäiväkirjaa.

5 kommenttia:

  1. Olet tomera tyttö, Helmi-Maaria:)
    Niin ne asiat järjestyy kun niitä hieman auttelee järjestymään...
    Toivottavasti saat hyviä kokemuksia ja mieluisia muistoja auttaessasi hädän alaisia ihmisiä.♥ ♥ ♥

    VastaaPoista
  2. Mukavaa karaoke-iltaa Helmi-Maaria.Ja mahtavan hyvää matkaa.Ja oleppa siellä myös varovainen,mutta varmasti tulet takaisin kassillinen täynnä kokemuksia:)

    VastaaPoista
  3. Mukava palata kotiin vaikka reppu näyttäisikin tyhjältä, mutta eihän se ole, sillä se on täynnä kokemuksia, muistoja...

    Onnea matkallesi ♥

    VastaaPoista
  4. Hyvää ja turvallista matkaa sinne kauas!

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille toivotuksista. Lähtölaskenta alkakoon :)

    VastaaPoista