sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Kotona laukussa muistoja ja kokemuksia

Tänään ehdin olla kovin paniikissa. Kadotin onnistuneesti passini Helsinki-Vantaalla turvatarkastuksen jälkeen. Sitä etsittiin turvatyttöjen ja -poikien kanssa kuin kultaa. Ei löytynyt. Oikein kiroilutti oma itse, aina minä lähtö- tai paluuhuumassa tuikkaan asioita paikkoihin tai unohdan niitä esimerkiksi bangkokilaisiin pankkiautomaatteihin.

Mutta asioilla on tapana järjestyä. Heti kun psyykkasin itseni ajattelemaan, että nyt on kyse vain passista, ja että olen jo luisunut turvatarkastuksen läpi ja että passi on oikeastaan tämän jälkeen turha, ja että minulla on vanha passi vielä kotona Saksassa, ja että mitä nyt pienistä, se passinperkule löytyikin sitten vahingossa. Nimittäin käsilaukun taskusta, jota ei ennen ole ollut olemassakaan. Kummallisia nämä tällaiset käsilaukut.

Aamun kirja -pälliface.
Mielen aalloilla silti vain tämä: olipa jälleen ihana ihana Suomi-reissu. Aamu-tv:n haastattelu sujuimukavasti, jäi ainakin hyvä mieli, eikä haittaa sekään, että toinen haastattelijoista näkee kieleni kankeana sekä teennäisenä, kun toinen heistä sentään sitä ylisteli, ja radiohaastiskin (joka tulee ulos 4.2.) jätti valppaan mielialan. Sitä paitsi Aamun kirja -haastattelijat olivat varsin leppoisia, mukavia ja ystävällisiä. Että kaikkihan on varsin hyvin. Lisäksi sain perjantaina puhelun, joka laittaa minut tulemaan Suomeen uudestaan huhtikuussa haastatteluhommiin, jee jee!

Tapasin myös rakkaita ihmisiä, mikä on tietysti valloittavaa ja parhautta. Nyt pitää mennä naapurin luokse skoolaamaan yhden skumppalasin verran runokirjan tähden. Moikkis, nähdään, oma elämäni ja arkeni täällä kaukana kaikesta ja lähellä silti jatkuu, ja karusti jatkuukin sillä huomenna on tavoista poiketen työtyöpäivä eikä kirjoituspäivä, sillä joudun tekemään matkan veroittamia miinustunteja sisään. Mutta semmoistahan se on, tämä elämä, tämä maailma. Toivotaan vaikka täksi vuodeksi suurempaa apurahasadetta, jotta voisin vähän enemmän keskittyä kirjoitustyöhön, jookos kookos. Miellyttävää ensi viikkoa ja hymyilkää oi ihmiset hymyilkää!

14 kommenttia:

  1. Se oli ihan mukava haastattelu. Tarvitaan kaikenlaisia kirjoja, toiset pitävät rajuista kirjoista, toiset lempeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ja kirjallisuudestahan tekee mielenkiintoisen monipuolisuus sekä kirjoissa että mielipiteissä :)

      Poista
  2. Hei, olipas hyvä haastattelu, ja kiva että näkyi täälläkin! Pidän peukkuja apurahasateen puolesta :)

    VastaaPoista
  3. Katsoin teeveehaastattelusi, oli oikein kiva ja vaikuttava ♥ Paljon Onnea Runebergin päivän 'otteluun' 5.2.2014 ♥♥♥
    Oikein hyvää viikkoa, Maaria:)

    VastaaPoista
  4. Kiva juttu kun palasit kotiin taas arkiseen työhösi ja todellakin jatka rohkeasti kirjoittamista varsinkin vaikeista asioista, kritiikki oli mielenkiintoista, se on vain hyvä että kuulee vastakkaisia ajatuksia, sehän vain vahvistaa sinua pitämään linjasi , maailmassa on niin uskomattoman paljon pahaa , ja sen karkoittamiseen on melestäni kirjoitettu sana hyvä ase. Parempi kuin sodat ja katkeruus, parempi kuin välinpitämättömyys ja piiloutuminen, parempi olla rehellinen kuin yrittää miellyttää kaikkia, kun se on kuitenkin mahdoton yhtälö. Hyvää uutta aikaa sinulle ja tsemppiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kaisumarjatta! Hyvin totta: parempi on yrittää vaikuttaa ja sotia sanoin kuin järeämmin asein. Jotenka pidän kyllä linjani!

      Poista
  5. Katsoin tuon TV-haastattelun. Ihan mielenkiintoinen. Kirjojasi en vielä ole lukenut.

    VastaaPoista
  6. Hieno haastattelu ,kiitos kun jaoit linkin:)
    Onneksi järjestyivät passiasiatkin;D Minulla on ollut sellaisia laukkuja,joihin on kadonnut esim, avaimia;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avainsyöppö laukku, huh! Rahansyöjättäriä mulla on jo ollut mutta tämä passin nieleminen oli aika paha :) Ja avaimet olisi toinen paha!

      Poista