keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Täältä tullaan!

ja tässä sitä vihdoin on: kirpeää tilaa
ja käteni putoaa: joudut hautaan

Ja tsiisös on varhainen aamu, voi kalpea kalpea keskiviikko, en olisi jaksanut herätä! Tai siis melkein löin herätyskellon kiinni sillä luulin että on viikonloppu, sisäinen minäni luuli, mutta sitten muistin; on työ- ja lentopäivä. Eilen nukuin vahvasti pommiin. Myöhästyin yli puoli tuntia töistä. Mutta ei se niin vakavaa ole, sen sijaan vakavaa on se, että Sinun osasi eivät liiku -kokoelmani julkaistaan virallisehkosti huomenna, ja sitten olen kuulemma myös runoilija vai olenko jo valmiiksi.

Valitettavasti minkään sanomalehden uutuusluetteloissa kirjastani mainintaa ei näy, vaikka piti kyllä, mutta toivon, että vihdoin saisin osakseni sanomalehtikritiikkejäkin, olivatpa ne sitten kuinka murskaavia tahansa. Jos en saa, saatan kiukutella, sillä minua turhauttaa se, että sanomalehdet - muut kuin Karjalainen ja Uusimaa! - eivät koskaan huomioi teoksiani, eivät kos-kaan, kos-kaan, kos-kaan.
Kannesta kiitän Teemu Ikosta!

jos en kelpaa, vien kaksikymmentä kertaa pehmeän ihoni pois

Onneksi ovat kirjablogit (arvostelukipaleita on jaossa, ottakaa valppaasti yhteyttä minuun tai ntamoon!). Huomenna on suurensuuri päivä muutenkin, minulle kirjailijana, sillä astun ensimmäistä kertaa elämässäni televisiohaastatteluun, iiiiiiik. Huomisaamuna minut tapaa siis Ylen Aamun kirja -ohjelmasta kello 8.45. Toivottavasti en pyörtyile. Toivottavasti en myöskän kylmäile (siellä Suomessa on kuulemma kaameat pakkaset, enkä minä ole enää ikinä tottunut, eikä minulla ole edes kunnon talvitakkia!). Toivottavasti en myöhästy illalla lennolta, jonne menen töistä suoraan kiireellä, eikä olisi ensimmäinen kerta kun olen hilkulla, ja:

sanon viimeisen kerran: vedä minut ympärillesi
                                       vedä lapsiisi siniset silmät

Kaikkien rientojen lomassa ehdin onneksi nähdä edes muutamat ystävät ja perheestä puolet. Palailen sunnuntaina kotiin Müncheniin, joten palailemisiin silloin. Tai siis te saatatte nähdä minut siellä töllöttimessä tai netin kautta Yle Areenalta. Mutta nyt minä lähden töihin ja hivuttaudun, pitää tehdä eiliset myöhästymiset sisään ja muutenkin keskittyä jäljellä olevat puoli vuotta (sanoinko jo, että irtisanouduin viime viikolla?!), tehdä parasta, suoriutua. Pontevaa loppuviikkoa kaikille, sirkutellaan sitten! Niin ja ai niin, nämä ihmeelliset säkeet tässä tänään ovat otteita kokoelmastani. Jonka toivottavasti kaikki haluavat lukea. Toiveilkaa sitä kirjastoihinne, please. Niin ja moikkis!

laidan yli rakastan sinusta ylemmät osat
                                                         ja kirveellä irrotan toiset.

P. S.  Lisäksi inspiroiduin Myanmarissa koko ajan Mobysta, jostain syystä, uusin albumi sopi mainiosti Baganin ja Ngapalin maisemiin ja teksteihini, ja minulla on tänään sellainen olo, ja haluan teillekin. Ai niin ja arvatkaa mitä. Ajattelin tehdä sellaisen projektin. Joka vaatii rohkeutta. Että alkaisin soitella tuntemattomien ovikelloja. Haastatella ovien takana, tarvitsen materiaalia. Pyytää päästä teelle. En ehdi aloittaa tätä Suomessa, aloitan täällä, JOS uskallan. Olen usein ujo vaikka ei uskoisikaan, seuraavan kerran olen huomisaamuna ujo, ja sen kyllä tulee huomaamaan!


12 kommenttia:

  1. Ihana kuulla, että runosiskon kirja on pullahtamassa ulos! Sen nimi on outo ja tempaava, odotan!

    VastaaPoista
  2. Oli ainakin hauska ajatus, nauroin kun luin säkeesi!
    Paljon onnea teevee ohjelmaan Helmi-Maaria, kyllä minä ainakin katson♥♥♥

    VastaaPoista
  3. Oi kuinka hauskaa. Minä LUPAAN ostaa molemmat kirjasi sitten kun pääsen kirjakauppojen ääreen. Eikä ole menossa älä osta mitää kuu….

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti kirjasi alkaa saada ansaitsemaansa huomiota, lehdiltäkin.
    Minua runosi ainakin kiinnostavat.

    VastaaPoista
  5. Voi, yleensä olen aina aamuisin kotona, mutta en tietenkään huomenna. Voi toisen kerran, olisi ollut kiva nähdä suora lähetys. Nyt joudun tyytymään areenaan! Tsemppiä kuitenkin roppakaupalla!

    VastaaPoista
  6. Olipa kaunis ja viehättävä nainen televisiossa. Aikaisemmin en ole kirjoihisi törmännyt, mutta pitää ottaa luettavaksi heti kun kerkeää. Oli kiinnostavaa kuulla myös tuosta vapaaehtoistyöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivottavasti pidät lukemastasi sitten kun ehdit!

      Poista
  7. Katsoin haastattelun. Hyvin meni! Se on vain niin lyhyt aika, että aina hämmästyn - tässäkö tämä olikin. Miltä sinusta tuntui? Saitko sanotuksi, mitä olit ajatellut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopeasti tuli, oli ja meni. En saanut vastatuksi juuri niin kuin voisin nyt jälkeen päin, sillä kaikki kysymykset tulivat tavallaan puskan takaa, mutta hyvältä tuntuu silti!

      Poista
  8. Heiii, kiitos kaikille kommenteista. Olen reissun päällä vähän huono kommentoimaan takaisin!

    VastaaPoista