sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Yökyöpeli täällä taas terve

En saa unta. Kello on kolme, yöllä, aamulla, milloin vain. Näitä on muutamia vuodessa. Että valvon läpi yön. Että sängyssä vain tuskailen, kun uni ei tule, mutta onneksi nyt on viikonloppu. Onneksi huomenna ei tarvitse mitään.

En jaksa nyt keskittyä lukemaan mitään tai katsomaan dokkareita tai elokuvia tai mitään, mitään, mutta energiaa on. Joten äsken laitoin sämpylätaikinaa. Se kohoaa. Tekee mieli porkkanasämpylöitä. Onneksi oli tarpeita. Hassua, yleensä teen sämpylöitä vain siihen aikaan kuusta, kun alavatsaa jomottaa, mutta nyt sitten näköjään myös keskellä yötä. Saanpahan aamupalaksi jotakin tuoretta. Tosin saatan nauttia aamupalani jo kohta, heti kun ne valmistuvat, ja aamujuoksun teen heti kun aurinko nousee. Jos se nousee. On sateinen viikonloppu nimittäin.

Aamuöinen haikeilukuva keittiöstäni.
Perjantai oli ihana. Kirkas, kesäinen. Kävin biergartenissa. Pidän Paulanerin oluesta. Ja Augustinerista. Augustiner on suosikkiani. Naapurini tulee juuri baarista kotiin, kuulen hänet käytävällä, tekisi mieli mennä riuhtomaan se aamupalaseuraksi. Mutta en voi, hänellä on mukana mies. Onkohan se prinssi. Uusi rakkaus. Jotakin jännittävää. Vai joku kaveri, joka ei jaksa mennä kotiinsa asti.

Minun kämppikseni muutti tänään pois. Autoin. Halattiin. Asun viikon yksin. Sitten muutan itsekin. En ole pakannut vielä yhtään mitään. En halua muuttaa täältä. Rakastan tätä asuntoa, tätä katua, tätä kaupunginosaa. En muuta kuin kilometrin jokea alemmas mutta siellä on ihan erilaista. Keittiötä jään kaipaamaan hirveästi. Tämä on paljon kauniimpi kuin tuleva.

Ja tämä eteinen. Kuinka monesti jo sen lävitse olen kulkenut. Ikävä.
Katu on hiljainen. Tämä yö leveä. Pidän näistä hetkistä oikeastaan. Kun muut nukkuvat, ja minä en. Muistan kuinka elokuussa valvoin Sysmässä. Kirjoitin läpi yön. Siinäpä idea. Minähän voin kirjoittaa! Minä kirjoitan, minä elän!

8 kommenttia:

  1. Unettomissa öissä on oma tunnelmansa, kunhan ei tiedossa ole aamuheräämistä töihin tms. Yöllä ei ole virikkeitä häiritsemässä, ei turhaa elämää ympärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, öinen tunnelma on hyvin viihtyisä ja häirikkeetön. Ja ihaninta on, kun linnut heräilevät viiden maissa - se on musiikkia korville!

      Poista
  2. Hei, annan nyt ensimmäistä kertaa kuulua itsestäni. Pidän blogistasi kovin (ja kirjoistasi). Kiitos!

    Lisäksi edelliseen tekstiin viitaten linkki upeaan blogiin, http://www.greenkitchenstories.com/ Ei ole vain vegaaninen, vaan pääosin myös viljaton. Pariskunnan paperinen keittokirjakin minulla on ja se on mahtava! Toista, maailman eri kolkkien makuja esittelevää kirjaakin ovat juuri työstämässä.

    Toinen suuri suosikkini täällä http://www.mynewroots.org/site/

    Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, suuret kiitokset vinkeistä ja hilpeää viikkoa :) Tervetuloa blogiini!

      Poista
  3. Jos on pakko, niin on se paha ja tuskaista. Valvomisenkin kanssa on niin. Biergartenin jälkeen vielä hyvässä seurassa pianobaariin, ei paha...

    Olet saanut minusta seuraajan, joka syö punaista lihaa, riistaa, voita. Vastapainoksi.

    karjalastakajahtaa.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, tervetuloa seuraajaksi :) Monipuolisuus kunniaan! Pitääkin tutustua myös sinun blogiisi!

      Poista
  4. Keittiö kodin sydän, tai jotain sellaista, mutta voimia muuttoon ja uuden pesän rakennukseen.

    VastaaPoista