tiistai 1. huhtikuuta 2014

Aika on loppu ja uusi alkaa

Huh, on huhtikuu, mitä vielä voisi paremmin ollakaan! Olen odottanut tätä kuin vellontaa. Huomisesta lähtien helpottaa; maanantaisin ja tiistaisin ei enää tarvitse tehdä päivätyön päälle iltatöitä (=aikaa kirjoittaa!), ja kaksi keskiviikkoa on vapaata Suomi-koulusta pääsiäisen takia. Ja muutenkin valoa riittää sekä aiheita. Tosin olen myös tästä lähtien virallisesti 39 viikkotunnin sopimuksella töissä. Pakko oli tehdä niin. Töissä on kinkkinen tilanne, oma rahatilanne on typerä, ja pitää mun kai alkaa säästää kuin paastolainen - lopetan nimittäin viimeistään lokakuun puolivälissä tällaisen täysipäiväisen työskentelyn. Vuodeksi, kahdeksi, kenties kolmeksi.

Viikonloppuna täällä oli kuuma. Ja ystäviä. Ja paha olo.
Minulla on ollut vähän sekava viikonloppu. On jo tiistai, mutta minä en. Aika jotenkin retkahti, olin kerran typerä ja toisaalta myös kipeänä, päiväkodissa liikkuu yhä edelleen vatsatautia ja sen meistä on käynyt kaikki läpi, jotkut kahteen kertaan, mutta sää oli ihan mahtava lauantaina ja sunnuntaina, ehdin onneksi vähän nauttia siitä, vaikka mitään muuta en. Onneksi kesäsää jatkuu. Tälle viikolle on luvattu kyllä ihan melkein ylipaljoa!

Poden mahdotonta nälkää. Elämännälkää. Haluan pakoon ja silti tähän. Poden kauhua. Pelkään itseä. Sitä mihin joskus venyn ja mihin koskaan enää en. Minulla on kamala ikävä. Omia tekstejä nimittäin. En ole ehtinyt. En voi elää näin. Haluan ajan, kaiken ajan, jotenka vastaanotin juuri uuden työpaikan - siis en lopeta työntekoa aivan kokonaan (ja kirjoittaminenhan tulee olemaan sitten päivätyötäni!).

Uudet kämppikseni ovat maailman pehmeimpiä! Tällaisen takia on vaikea nousta joskus sohvalta ja ahkeroida.
Menen Tonga-saarelle tanssijaksi. Pesti on kahden vuoden pituinen, ilta- ja yötyötä. Älkää kysykö miksi minä hain tanssijan paikkaa (siis discotanssijan, sellaisella baaritiskillä - kyse ei ole eroottisesta työstä, vaan ihan vain tanssimisesta!), tai kysykää vain. Hain sitä, koska tarvitsen uuden ulottuvuuden siihen kirjaan, jota aion alkaa työstää syksyllä, ja kyllähän minä osaan tanssia. Joten adios maailmanympärysmatka. Meitsi lähtee Tongaan ja tanssii siellä sitten. Hyvää tiistaita vain kaikille muillekin! 

P. S. Tsekatkaapas Lukulamppu-sivusto. Vaikuttaa kiehtovalta!

6 kommenttia:

  1. Aprilliä, syö silliä....niinkö? Jos ei, niin sitten vain onnea matkaan! Taidat olla Euroopan rohkein kirjailija!

    VastaaPoista
  2. Aprilliksi minäkin tämän ajattelisin, mutta toisaalta sinä olet sellainen uskallikko, että voisit hyvinkin lähteä Tongalle tanssijaksi :)

    VastaaPoista
  3. aprilli se on senkin siskolisko, eihän tongalla ole pöydillä tanssijoita :)

    VastaaPoista
  4. Osu ja uppos ;) hassu hassu hassu sait naurut aikaan tähän aurinkoiseen kevätaamuun.

    VastaaPoista
  5. Oikein ihanaa aprillipäivää, Maria! ♥
    Kiitos tarinasta, mutta jätän varauksen:))

    VastaaPoista
  6. Okei okei, aprillia sitten vain :) Mutta kyllä ehkä menisin, jos tulisi tilaisuus. Ainakin Tongaan, jos en ihan tanssimaan, toisaalta miksipä en tanssimaankin..

    VastaaPoista