tiistai 15. huhtikuuta 2014

Kirjailijan kauneudenhoitoniksit

Kyllä, vetäkää minua nyt kuonoon, mutta näytän joskus nuoremmalta kuin olen - ja tilanteesta riippuen olen asiasta iloinen. Joskus en. Jos olen esimerkiksi juoksulenkillä ja unohdan henkkarit kotiin, tai siis koskaan en niitä kanna, ja menenkin kauppaan hankkimaan viiniä, ja myyjä tahtookin tietää, olenko oikeasti niin kuin olen, mutta onneksi yleensä menen juoksulenkille pelkästään enkä viiniä hakemaan, vaikka kliseiden kliseehän olisi, että kirjailijat juovat vain viiniä tai jumalat. Minä en ole jumala muulloin kuin silloin kuin kirjoitan. Kuten aamuisin ja iltaisin.

Asetuin eilen kasvonaamion sisään. Se kiilsi. Alkoi myös kiristää ja yhtäkkiä...
Asiasta lyhtypylvääseen (johon muuten törmäsin muutama viikko sitten pyörällä ja kaaduin asfalttiin älkää kysykö miten, jälkiä jäi, on vieläkin, mutta ehjä olen!): miten voi pitää pärstävärkkinsä ja muunkin ihonsa nuorena, nättinä, freesinä, sellaisena, että kirjoja ostetaan pelkän pärstän perusteella (okei, mun kohdallani tähän ei olla vielä päästy eikä varmaan päästäkään, sillä hahaa, mun kasvoja ei Suomen katukuvassa näy kuin pari kertaa vuodessa) ja niin että niitä papereita kysellään vaikka sitten toivottavasti vielä kymmenenkin vuoden päästä. 

huomasin kauhukseni juuttuneeni sen sisään. Se lähti pois vain riuhtomalla. Sattui hiuksiin asti.
No, vastaus on: katsokaa kuvista. Lepyytän mieltä tuollaisissa huisimaisemissa (kuten sunnuntaina täällä ympäri Müncheniä!). Ja naamaani lepuutan vähintään kerran viikossa kasviossa. Lisäksi syön ja juon terveellisesti mutta myös epäterveellisesti. Paheitani ovat skumppa ja humppa. Mutta olen sitä mieltä että iho kuin iho tarvitsee ääripäitä pysyäkseen pinkeänä. Nimittäin hyveitä ja paheita aivan kuin elämä. Jos elämä on pelkkää hyveellistä, hyytyy mieli, ja jos se on pelkkää paheellista, hyytyy mielen ja aivojen lisäksi sydän, ja kuka sitä nyt haluaisi, joten minä elän kultaista keskitietä.

Hautausmailla mieli lepää, oi, miten kaunista ja rauhallista, pidän! Olin sunnuntaina. Majailin penkeillä.
Lisäksi olen jasmiiniteen puolesta puhuja. Kiinassa opin, kuulkaa, ihan vanhoilta kauniilta rouvilta sen, että jasmiiniteekuppi päivässä pitää ihon nuorena kuin vasikka. Minä tosin juon sitä tällaisina iltavuoroaamuina kannullisen. Aamuvuoroina vain hätäisesti kupin paitsi jos nukun pommiin. Ja krapulassa en yhtään (kyllä, on minulla joskus sellainenkin mutta se on inhimillistä!). Juon myös senchaa ja kamomillaa. Ja mustaa töissä, jos väsyttää, ja väsyttää usein, kyllä.

Ihoni raikaa myös sen takia, että urheilen paljon, juon paljon (sekä vettä että viiniä, tosin jälkimmäistä en päivittäin) ja joskus kiukuttelen paljon, sillä kasvolihaksille tekee hyvää myös pieni yrmistelyliikehdintä, mistä puheen ollen itken liian vähän, tekisi varmaan hyvää sellainen suolavirta useammin, mutta toisaalta en halua itkeä liikaa, sehän on kurjaa ja sinkkunaisena varmasti liian yksinäisyyteen vajouttavaa. Niin ja jotta järkyttäisin ihoani kerran viikossa tai kahdessa poltan juhlatupakkaa, kyllä, paha tapa paha paha, yritän päästä eroon, ja olen sanonut itselleni jo monesti, että nyt nainen ryhdisty, mutta tavat ovat tapoja ja pahansa ne ovat hyvilläkin.

Hautausmaalta poljin Englantilaiseen puutarhaan ja siellä oi. On myös kauneus!
Lisäksi syön päivittäin vähintään puolikkaan avokadon. Sekä kourallisen pähkinöitä. Ja muutenkin tervehenkisesti kaikkea, paitsi jos on kiire. Pyöräilen töihin. Satoi tai paistoi tai myrskysi. Kuusi kilsaa sinne, kuusi takaisin, meikit joskus ihan olkapäillä, tukka lytyssä, hiki selässä, koska yleensä lähden liian viime minuuteilla ja joudun kiitämään. Käyn urheilemassa, jos ei ole kiireitä, viidesti viikossa. Pyrin siihen, että lihaksiin sattuu, että hengitys puuskuu, että olen aivan poikki sen jälkeen, ja minussa on myös juuri se paha vika, että vedän kehoni ääritiloihin, usein, ja kaiken lisäksi nautin sellaisesta. Maailman parasta särkyä on lihassärky!  

Siellä. Siellä ne ihmiset lekottavat ja mieli, ja iho nuortuu kun selkä suortuu!
Lisäksi tietysti kirjoitan. Kirjoitan kaiken. Pahat ja hyvät fiilikset, stressin, elämäni, ajatukseni, sydänvereni. Kirjoitan itselleni, kirjoitan muille, hengitän syvään ja rauhoitun. Nauran paljon, mikä johtuu siitä, että elämäni on täynnä hauskoja ihmisiä tai sattumuksia (jotka ensin ovat yleensä maailman noloimpia, kuten se että juuri sunnuntaina juoksulenkillä housuni tippuivat alas ja Isarin varressa moni näki taattua suomalaista pakaraa!). 

Ja oi, tietysti myös juhlin. Minä rakastan juhlimista. En tarkoita, että aina juhlisin viimeiseen hengenvetoon saakka, sillä etenkin viime aikoina olen mennyt nukkumatin kanssa ennen ketään muuta kotiin uinumaan, tai että juhlisin aina maksani henkihieveriin (äiti älä sentään luule että olisin alkoholisoitunut, minähän olen aina ollut tällainen!), vaan juhlin kuin ihana ilma tai pikkuinen pilvi. Leijaillen. Joten pyydän: menkää joukolla naimisiin tai täyttäkää vuosia ja kutsukaa sinne minua, ihanaa, ja julkaiskaa kirjoja tai levyjä tai avatakaa näyttelyitä tai esiintykää lavoilla, viettäkää nimppareita ja kissanristiäisiä, minä tulen, minä tulen!

Istutin viikonloppuna omaa tomaattia. Tomaattia syön joka päivä kuin vampyyri.
Ja nyt minä hyrisen. Ei ole meikkiä vielä naamassa. On kaksi ja puoli tuntia aikaa ennen töitä kirjoittaa, kirjoitan. Ihoni helskyy ja musiikki soi. Varpaani hyppivät aamutossuissa ja sisälläni valuu jo ensimmäinen kuppi jasmiinia. Minä tuoksun hyvältä, sitruunalta, ja aion tuoksua koko päivän. Haluaisin antaa pusuja. Outoa. Yleensä en halua aamuisin mitään sellaista. Mutta nyt huuleni ikään kuin kaartuilevat. Kaartuilevatko sinunkin huulesi ja miksi? Hyvää päivää vain ja moi.

Ai niin ja P. S. luen parhaillani tuota kirjaa. Kertoo siitä, kuinka voi matkustaa maailman ääriin ilman rahaa. Hyvä lukea tällaista nyt, puoli vuotta ennen oman matkani aloittamista. Tosin en aio matkustaa täysin ilman rahaa. Mahdollisimman vähällä kuitenkin. Ja hyvä lukea muutenkin, sillä voi olla, että kirjoitan jonkinlaisen matkakirjan. Tykkäisittekös sellaisesta ja jos, minkälaisen näkökulman ottaisin. En halua mitään tavallista. En ole ikinä enää tavallinen niin kuin et sinäkään. Kaikki meistä ovat eri.


16 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus, kylläpä piristi ja kiristi tämänkin mummelin nahkaa jo pelkkä lukeminen ;)

    "Paheitani ovat skumppa ja humppa. Mutta olen sitä mieltä että iho kuin iho tarvitsee ääripäitä pysyäkseen pinkeänä. Nimittäin hyveitä ja paheita aivan kuin elämä."

    Juuri näin!
    Pus, pusu sinne :-*

    VastaaPoista
  2. Minäkin pidin näistä ohjeista. Opettelen juomaan vettä vaikka se maistuukin niin pahalle. Viinin juomista ei tarvitse opetella, sillä se maistuu hyvälle. Mutta kohtuudella. Liikuntaakin harrastan nykyään, täysin väkipakolla. Olen myös aina ollut nuoremman näköinen kuin olen, muiden mielestä. Minusta minä näytän ihan ikäiseltäni, eikä se minua haittaa. Paitsi se mahapömppö, jota en halua kasvattaa, enkä kantaa. Siksi minulla on pömppösota ja järeät aseet sen kadottamiseen.

    Kirjoita vain matkakirja, sellainen erilainen. Sehän olisi mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesi pahalle? Totta, että kaikkialla vesi ei ole hyvää. Lapsuudenkodissani Tohmiksella se oli ihan parasta! Kyllä haaveissa on kirjoittaa matkakirja. Sellainen omanlaiseni. Katsotaan onnistuuko :)

      Poista
  3. Hienoa, tee vain matkakirja; mummo rakastaa matkoja!
    Hienoa olla nuorekas ja iloinen...
    Hyvää pääsiäisiikkoa sinulle, Maaria! ♥♥

    VastaaPoista
  4. Kirjoitat tietysti matkakirjan. Kumma kysymys ;). Kirjoitat Maarian näköisen matkakirjan, paljon sanoja, paljon värejä, makuja, aistimuksia. Ehkä runoina, ehkä matkapäiväkirjana, sellaisena, joka houkuttaa matkaan, mutta ei kerro valmiiksi, missä olla ja millä tavalla, vaan antaa syitä lähteä, nostattaa odotuksia, pienillä, sinun silmäisillä huomioilla. Jee, odota jo sitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sinähän vallan saat innostumaan nyt matkakirjailusta!

      Poista
    2. Sattupa sopivasti, sinä nimittäin saat innostumaan matkailusta.

      Poista
    3. Oh, kivaa, kiitos, otan tuon erittäin hyvänä kohteliaisuutena! :)

      Poista
  5. Voi Maaria, kirjoitin niin pitkästi ja se katosi jonnekin...

    Siis mun parhaat ihoniksit ovat suuresti samat kuin sun, mutta tässä siis mun: Ei aurinkoa, hyvät geenit, paljon mansikoita, kalaa ja tomaatteja, saunan jälkeen aina kasvonaamio, paljon ulkoilua ja vettä, myös viinistä pidän ja monen vuoden jälkeen olen alkanut biletupakoimaan (hvyin harvoin, sillä tämä ei hyväksi iholle), paljon unta ja sateessa kävelyä, laadukas ryppyvoide (sinä et vielä tarvitse, mutta käytä silti jotain hyvää sarjaa), Suklaa on pahasta, mutta siihen sorrun stressisä. Ja siis stressiä ei saisi olla, jos haluaa upean ihon;) Muista nuo mansikat, sillä olen saanut siitä professortason tietoa ja nimenomaan koskien ihoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin juuri tänään mansikoita ;) Minä syön kyllä tummaa suklaata joka päivä. Olen käsittänyt että tumma on ihan hyvästä...siis tosi tumma..? Voidaan hyvin, hyvin voidaan, iloa pääsiäiseen :)

      Poista
  6. Haa, ihana teksti! Yksi omista elämänohjeistani on, että en suostu vanhenemaan. Toimii. =D Toistaiseksi. Pukeuduin yhä lähes samalla tavalla kuin teininä. Ehkä säälittävää, mutta se on osa minua, miksi vaihtaisin minuuteni pois pelkästään iän takia?! Minä myös käyttäydyn yhä kuin teini, toisinaan, kiukuttelen, sitten kadun, lepyttelen. Minä olen minä. Ikä on vain ikä. =D Muutama juonne, ryppy, elämän lanka, mikä lie silmäkulmissa, mutta haitanneeko tuo, se on merkki siitä, että on syleillyt maailmaa.

    PS. Tuo sinun urheilemisesi kuulostaa niin minulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että on muitakin, jotka ovat näin :) Ollaan teinejä sitten yhdessä! Ostin eilen napapaidan muutes. Huoh. Auttamatonta! Ja kyllä, muutamat juonteet tai paljotkin kertovat vain, että on eletty!

      Poista
  7. Kyl mun mielest nainen on kaunis sillon, kun hän on ikäsensä näkönen, eikä esim. (niin kuin meillä töissä oli) 5-kymppinen 2-kymppisten ryysyissä.

    Ottakaa hyvät naiset vähemmän stressiä ulkonäöstä.
    Oikein laitettua naista lähtee ukot karkun. ;DDD

    VastaaPoista