sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Jäästä sulanut

Tervehdys helteisestä oikeasta kesästä. Kävin jäätymässä Suomessa. Tänään lompsahdin takaisin kotiin, kastuin hikeen. En uskalla mennä ulos kun siellä on niin kuuma. Sitä paitsi muutenkin joudun tekemään töitä kuin pieni ahkera hiiri tai suuri.

Sitä paitsi väsyttää, oli kovin hauska reissu, ystävyyttä ja rakkautta, jotenka siitä pitää maksaa nyt hupiveroa ja puolikoomailla kotona. Tai siis yrittää olla koomailematta ja ahkeroida.

Hah. Tosi selvä kuva. No mutta fiiliksiä riitti, hauskaa oli Tampereen juhannuksessa!

Ai niin ja päätin että muutan takaisin Suomeen.
Mutta vasta sen jälkeen, kun olen nähnyt koko maailman. 

Lisäksi ihastuin bändiin nimeltä JätkäJätkät. Jotka näin eilen Valtteri-festareilla. Ja oli myös sellainen kuin Random Hand niin hyvä, että hypiskelin. Ja Pariisin Kevät nyt tietysti. Suomessa on se rikkaus, että siellä noita musahommia riittää ja festareita, olipa sitten kylmä tai erittäin kylmä. Aion jonkun tulevista kesistä olla pelkästään musiikkipäissäni. Suomessa. Mulla on sinne jo taas ikävä. Onneksi tällä kertaa ei kestä kuin vähän aikaa ja tulen takaisin. En ehdi koko heinäkuussa muutenkaan mitään muuta kuin kirjoittamista. Ja Budapestiä. Nyt kuuluu musiikki. Sanoja tulee.


P. S. Kun te matkustatte lentokoneella, niin tehkää please pieni palvelus. Älkää hyvänen aika rynnikö siihen laukkuhihnalle. Kukaan sieltä mitään saa, jos kaikki rynnii. Ja muutenkin ihan tyhmää jonottaa. Minä olen alkanut karttaa kaikkea. Seison mahdollisimman kaukana laukkuhihnalta ja koneeseen menen muutenkin vasta sitten, kun koko jono on imaistu sisään. Minusta on ihan tyhmää tehdä sellainen pitkä jono keskelle kenttää ja sitten muut joutuvat väistelemään tai eivät pääse ohitse omiin suuntiinsa. Ja tyhmää on myös se, että seisotaan laitureilla toisten tiellä tai ovien edessä. Ja varsinkin se, että jos haluaa ulos vaikka junasta tai bussista, niin ihmiset rynnii sinne kauhealla kiireellä niin, että varmasti ei pääse ulos. En pidä kaikista ihmishommista aina. Vaikka melkein kaikista ihmisistä kyllä muuten ihan.

1 kommentti:

  1. Minäkin olen väsynnyt rynnimiseen. Sitä täällä Istanbulissa riittää. Mutta kohta olen Kotkassa ja minusta siellä ei ole koskaan mitään jonoa missään. Että nähdä koko maailma ja muuttaa sitten takaisin Suomeen. Kuulostaa minusta ihan hyvälle suunnitelmalle.

    VastaaPoista