tiistai 3. kesäkuuta 2014

Pakkaamista b-ulottuvuuksiin

Nyt se iski sitten. Heinänuha, pahemman kerran. Jo eilen pahasti, tänään ei anneta armoa. Ja koska olen yksin töissä (jeepäjee - välillä tuntuu epäreilulta, että samalla palkalla tekee kolmen ihmisen työt eikä pääse edes tauolle tai mitään!) en pääse ostamaan lääkkeitä kesken kaiken. Mutta ehkäpä yritän vain taantua, laantua, siedättyä.

On paljon hommia, en aina ehtisi ja jaksaisi. Kävin eilen töiden jälkeen juoksemassa stressiä ulos ja pientä alakuloa. Juoksin kovaa, juoksin kymmenen kilsaa. Sade yllätti puolivälissä. Kastuin ihan läpikotaisin, alkoi kiukuttaa, ei auttanut sekään että juoksi kahta kovempaa kotiin. Märkä mikä märkä. Kiukku mikä kiukku. Olin nukahtaa juoksun jälkeen sohvalle. 

Lähen hipsteröimään vaikken edes tiedä mitä se tarkoittaa. Kun eikös Berliini ole joku hipsteröintimesta.
Mutta ei ehdi taukoilla, ei toisaalta edes huvita. Lähden huomenna työhommiin maatilalle. Ollaan siellä kaksi yötä. Sen jälkeen, heti kun palataan Müncheniin, lähden suorilla Berliiniin. Sinne on luvattu helleviikonloppu. Hauskaa, istun sitten ulkona. Uusi tukka päässä. Lauantaina saan sen. Uutta kehiin. Minusta tulee ehkä otsatukkatampio ehkä ei.

Berliini ei riitä. Jotta kävisin mahdollisimman monessa b-kirjaimella alkavassa kaupungissa aikani kuluksi, lähden heinäkuussa Budapestiin ihkun Marissa-kirjailijattaren kanssa. Ja jotta en olisi paikoillani yhtään, tulen 18.6. Suomeen muutamaksi hetkeksi. Sen jälkeen käväisen Wienissä. Huokaus, millähän maksan elämäni. Tai siis no, siksihän teen töitä niin paljon. Että on millä matkata. Ja nämä ovat muutenkin pienibudjettisia lähtöjä ja paluita. Paitsi Suomi. Suomi aina lohmaisee kauhean loven tilin saldoon. Siellä on ihan törkeän kallista. Miten olen joskus pystynyt siellä elämään? Miten siellä nykyään kukaan pystyy - siis tarkoitan finanssin suhteen! 

Tuon tukan ja tuon takin hankin viimeksi Berliini-parasta. Mun ihana parturi tekee varmaan taas jotain kivaa. Ja samanlaisen takin mutta sadetakin haluaisin. Olen jo pistänyt silmään sellaisen. Ehkä ostan. Ehkä en.
Olen vähän jumissa. Ei toimi aamuaivot. Aivastuttaa. Kello käy. Pitäisi pakata jo nyt Berliiniä varten, viedä kamat töihin säilöön. Sillä kuten sanottua lähden perjantaina suoraan käväisemättä kotona ollenkaan matkaan. Ei sinne mitään kai tarvitse pakata muutenkaan. Kun on lämmin. Kuka niitä vaatteita tarvitsee kun on lämmin. Otan vain mekon ja sillä siisti, ja kirjan ja kirjoitusvälineet.

2 kommenttia:

  1. Huh,mikä vauhti! Yritä nyt hieman levätä välillä että jaksat.Ja mukavia matkoja. Berliini kiinnostaa nyt paljon ja tänään luin jutun tästä paikasta
    http://www.infarm.de/how-to-find/

    ja alkoi kiinnostaa vieläkin enemmän;D

    VastaaPoista
  2. Oi, kiinnostava paikka! En ehdi oikein lepäämään :/ Mutta viikonloppuna aion. Siellä Berliinissä!

    VastaaPoista