maanantai 8. syyskuuta 2014

Münchenissä arkiaamu ja tyhjä kevyt plösö hän

Veganisoidun uudelleen. Kovin ehdin innostuilla keväällä, että nyt alan vegaaniksi, mutta käytäntö on osoittautunut muuksi. Oli yksinkertaisesti liian hektinen kesä ja välillä vaikeuksia pysyä "ruoassa", niin että oli pistettävä lopulta suuhun mitä sinne meni, kuten pizzan mukana juustoa ja ilmankin pizzaa. Nyt kun olen Münchenissä, kotona tavallaan, nyt kun päätän taas itse mitä ja miten ja saan kokkailla rinnat riehuen, ostoskoriini eksyy vain ja ainoastaan vegaanijuttuja ja ravintoloissakin, mikäli sellaisiin menen, olen tiukka kuin viiri ilman tuulenvirettä, on aika tullut, on aika.

Suomi-hetkiä. Kuvia. Jännitteitä.
Muutenkin on vatsa ihan turvoksissa ja fyysisesti yöks-olo. Kiitos äärettömän mässäilyelokuun, apua. Vegaaniruokavalio auttaa siihenkin. Haluan pirteäksi ja takaisin litteäksi. Kävinkin heti eilen kotiin palattuani lentoasemalla kaupassa, ostin kasviskeittoaineikset, pyöräytin bataatti-inkivääri-chilikeiton, kävin juoksemassa Isarin varrella ja ylempänä kukkuloilla, usva satoi ylleni, miten kaunis tämä kaupunki on, rakastan Müncheniä, söin myöhemmin keittoa, silitin kissoja, jotka ensin karsastivat minua mutta sitten tunnistivat ja tulivat nuokkumaan viereen, ja huomasin, että olen pyörällä päästäni.

Koira ja rakas kultapoika. Joka ei ole omani mutta melkein.
Jotenkin aivoni ovat hätätilassa. Ne eivät tiedä, miten päin toimia. Raksutusääniä ei kuulu. Käteni lepäävät toimettomina pöydällä tai kyljilläni. Kirja on valmis ja minulla ei mitään. Kirja menee painoon ensi viikolla se on minun osani, osa minua. Maailma kutsuu minä olen vielä vasta lähtökuopassa. Töitä on kolme viikkoa, ne menevät liian nopeasti, lähden kohta, poljen pyörällä, täällä on tänään kesä, on myöskin pian Oktoberfestit ja ratsastusloma ja aikaa, kuvitelkaa, aikaa tavata ystäviä ja hätä päästä omaisuudesta eroon ja ikävä samalla kaikkea. Miten päin tässä voi edes olla, mihin päin saan katsoa? Olen vapaa. Luoja miten vapaa olen!

Yhtä vapaa kuin juuri poimittu marja olen! Oi ja punainen ja kaikki maailman värit!

1 kommentti: