torstai 18. joulukuuta 2014

Idiootti täällä hei

Hei, olen Maaria ja armoton tomppeli. Miksi miksi miksi aina joko teen jotakin tai päädyn johonkin ja sitten sitä ihmetellään, että mitä mitä häh. Arvatkaa mitä?! En minä missään Islannissa ole. Olen Suomessa. Helsingissä. Myöhästyin lennolta! Heräsin liian myöhään. Tai oikeastaan heräsin nippanappa ajoissa, mutta koska luulin että kello on vasta viisi ja että ehdin kyllä, tein aamuhommat hitaasti, kävin suihkussa, puin kaikessa rauhassa, tungin kamat matkalaukkuun ja hyppäsin laukun päälle saadakseni sen kiinni, ja ihmettelin, onko ystäväni seinäkello pysähtynyt edellisenä iltana puoli kahdeksan kohdalle. Sitten katsoin rannekelloa, joka oli kädessäni vahingossa ylösalaisin ja näytti liian varhaista, ajattelin oikein että häh, menenkö nyt sitten pari tuntia etuajassa kentälle ja nukun sitten siellä, olenhan jo valmis lähtemään. Mutta sitten ymmärsin katsoa kännykkää. Jumankeikka. Puoli kahdeksanhan se oli. Ja lentohan siis lähti juuri silloin. Varmaankin Helsinki-Vantaan lentokenttä on kaikunut kuulutuksista, olinhan kirjautunutkin jo lennolle.

Sunnuntaina halasin Myyrää, tänään olisin kovasti halunnut halata miestä. Mutta idiootit eivät halaile.
Ensimmäinen reaktio oli lyhistyminen. Lysähdin lattialle ja halusin parkua mutta parkumista ei tullut. Toinen reaktio oli ilmoittaa poikaystävälle, että oho, missasin koneen (mikä oli noloa, sillä edellisiltana olin laittanut vitsillä, että nähdään pian, ellen missaa lentoa!). Yritin soittaakin mutta ymmärsin lopettaa puhelun ennen aikojaan, kun Islannissahan kello on kaksi tuntia jäljessä. Kolmas reaktio oli halvan lennon löytäminen samalle päivälle. Ei löytynyt. Ostin huomiselle. Oikeastaan kiva, suora lento (tänään olisi pitänyt matkustaa Oslon kautta) ja saan nukkua aamulla rauhassa panikoimatta etukäteen että heräänkö. Tiesin jo illalla, että herääminen on vaikeaa, joten nakitin ystäväni heräämään viideltä ja soittamaan minulle, ja kyllähän sieltä niitä puheluita tulikin, mutta arvatkaa kuka ne unissaan jätti kuulematta!

Kissa on piristänyt tänään, vaikka oikeastaan ei minua saisi kyllä yhtään piristää, en ansaitse moista!
Tämä päivä on mennyt vihaisissa merkeissä. Niin olen ollut vihainen itselleni, etten koskaan ennen näin. Rankaisin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Teki mieli esimerkiksi suklaata, mutta ostin sitä vain tuliaisiksi. Teki mieli lojua sängyssä peiton alla ja piiloutua, mutta pakotin itseni sateeseen kävelylle. Inhoan kastumista silloin kun ei huvita, joten kastuin, tahallani. En sallinut itselleni mitään hyvää, en edes ajatuksia. Kun katsoin peiliin, sanoin: "Että sä oot maailman rumin ja idiootein ihminen eikä kukaan sua ansaitse ja häpeä, sika!" Kirjoitin päiväkirjaan parjauksia. Parjasin itseni maan alimpaan rakoon. En sallinut itseni kirjoittaa romaanikäsistä, vaikka teki mieli, sanoin: "Sä missasit lennon, sinä et todellakaan nauti tästä päivästä millään tavalla." Iltaa kohden olen ollut armollisempi. Ystävät lohduttavat, sanovat että sattuuhan sitä. Ja että oli kyllä täysin odotettavissa, että jonakin päivänä myöhästyn lennolta - usein kun on ollut hilkulla. Ja että olen niin kahjo, että varmaan myöhästyn huomennakin. Ja että ei kannata välittää, että kyllä se mies siellä odottelee (suurin pelkohan oli, että olen tuottanut pettymyksen ja menettänyt arvostusta!). Sitä paitsi ystäväni kissa on ollut ihana. Tullut mahan päälle, kainaloon, kehrännyt, vaatinut jakamatonta huomiota, ja sitä olenkin antanut. Ihana eläin. Eläimet saavat ajatukset hellemmiksi.

Niin, olen siis idiootti. Etenkin kun eilen kustantajan ja Voima-lehden sekä Rosebudin pikkujouluissa viivyin vähän liian kauan. Hölmö hölmö ihminen. Miksi elän aina hetkessä. Ajattelin kyllä koko ajan aamua, ajattelin että nyt pitää lähteä, mutta oli niin hauskaa että lähdin juhlista näköjään aivan liian myöhään, vaikka lähdinkin ajoissa, tavallaan, mutta äääää. Tyhmä nainen!

Eilen soittivat Maailman lopun tyttö ja hyeenat, ihanat, ja lisäksi juhlissa heittivät keikan Paleface ja Rauhatäti. Hienoja settejä olivat kaikki. Ikävä tulee. Mutta koska olen idiootti, en salli itselleni sääliä, olkoon ikäväni katalan suuri!
No, eilen oli kuitenkin jännittävä päivä kuitenkin. Minua haastateltiin Stradaan (ohjelma tulee tammikuussa ulos, ilmoitan sitten milloin). Kysymykset olivat niin yllättäviä ja näppäriä, että hämmennyin. Saapa nähdä, miten nolosti vastasin - älykkääksi en juuri nyt tunne itseäni, joten tuskinpa vastaukseni älykkäitä ovat nähneetkään. Lisäksi tättärää: ilouutinen! Varmistui sellainen asia, että menen maaliskuun alussa Etelä-Afrikkaan kirjallisuusfestareille esiintymään. Olen iloinen kuin pajupuu asian puolesta. Ihanaa, miettikää. Oh oh! Nyt vain täytyy löytää kiireaikataululla kääntäjä, jotta saadaan romaanista ja runokokoelmasta näytekäännökset. Ja kyllä; ajattelin myös yrittää kaupata oikeuksia samalla sinne päin. Ties jos vaikka innostuisivat.

Nyt nautin viimeisestä illasta Helsingissä, pitkästä aikaa. Tai siis ei; en nauti. En suo itselleni yhäkään mitään mikä toisi nautintoa. Prkl. Piiska saisi laulaa kyllä. Kylmää vettä tälle ihmiselle niskaan nyt ja äkkiä. Rankaisu raikukoon! Ja please bitte paska-Maaria ei, älä idiootti myöhästy huomenna miltään lennolta. Tai saat luvan ryömiä mudassa. Niin. Peijakas. Ruotuun, akka, siitä! Mutta teille muille toivotan kaikkea ihanaa ja hyvää. Kiitos siitä, että sain olla Suomessa pari kuukautta (ja yhden ylimääräisen päivän) ja että muistoja tuli lisää ja että ehdin kuin ehdinkin nähdä kaikki perheenjäsenet viimeisen viikon sisällä. Ihania muistoja, sydäntäriipaisevia hyvästelyitä, aivan mahtavia sisarusten ja heidän lastensa sekä ystävien kohtaamisia on mieli pullollaan. Niin ja kirjoitan tähän blogiin vielä, ilmoitan ajoissa, kun lopetan. Nyt jatkan itserankaisua lukemalla jotain todella puisevaa enkä anna nukahtaa, pakotan lukemaan jotakin ja pysymään hereillä. Maailma kutsuu huomenna. Jos myöhästyn, en puhu enää itselleni.

11 kommenttia:

  1. No, sitä sattuu. Itse asiassa voi tulla armollisemmaksi muiden mokia kohtaan kun ymmärtää, että niitä sattuu kaikille, muodossa tai toisessa. Minun tämän vuoden mokani on sitä sorttia, etten kehdannut kertoa siitä melkein kenellekään... Hyvää matkaa Islantiin! Tölttiä!

    VastaaPoista
  2. Voi ei! Mutta tuskin mitään korvaamatonta on tapahtunut. Maailma kulkee radallaan jne. (sori, luin blogeista juuri Juice-muistelmien postauksia ja mielleyhtymä biisistä). Hyvää matkaa maailmalle, ja onnea keikasta Etelä-Afrikassa, ja etenkin, muista ilmoittaa Stradasta! (ja vähän jäi mietityttämään, mitä todella puisevaa luit? )

    VastaaPoista
  3. Näitä lennon missaamisia sattuu. Milloin omaa typeryyttä, milloin sen takia, että kaikki jumalat ovat vastentahtoisia. Muista, että harmi on vain harmia. Ja kohta se muotoutuu ainekseksi mistä kirjoittaa.

    VastaaPoista
  4. Auts :( Onneksi sentään seuraava lähtö onnistui noin sujuvasti (siis ainakin sen järjestäminen, toivottavasti ehdit lennolle!). Poikaystävä, sehän kuulostaa jo viralliselta ja mukavalta, onnea :)

    VastaaPoista
  5. Itse ainakin pelkään kovasti lennon missaamista, sen verran että se tulee usein uniin. Juuri noin, että katsoo kelloa väärin tai muuten jotenkin sotkee, vaikka ihan hyvin pitäisi ehtiä. Mutta jos sen lennon oikeasti missaisi, voisi ajatella, että elämä jatkuu. Ei varmaan sitten enää niin pelottaisi, kun se olisi oikeasti tapahtunut.

    -Maija

    VastaaPoista
  6. Pisara on vilahdellut siellä täällä, miettinyt mikäihmeenpisara. Tämä on jonkinlainen tutustumisreissu. Ja kas kummaa, jo tämä yksi kurkistus tänne kammariisi kertoi paljon. Ei mikään jääpisara, ei sinne päinkään. Läpikuultava, eloisa, liikkuva pisara! Kerrassaan mukava ja tätä päivää ja hetkiä huomaava. Iloinen ja hauska pisara! Olipa mukava käydä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, hauskaa jos viihdyit, tervetuloa uudestaan :)

      Poista
  7. Tekevälle sattuu. Pääasia,että pääset perille:). Ihania päiviä Islannissa!

    VastaaPoista
  8. Kiitoksia kaikille toivotuksista, perillä ollaan ja hyvin, vaikkakin väsyneesti voidaan!

    VastaaPoista
  9. Hah-hah, idiootit eivät halaile, mutta mieti sitä, että olet kuin pajupuu;) You made my day!

    Ihanaa joulua sinulle siellä issikoiden ja kaiken muun lumoissa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja islantilaisia terveisiä sinne! Joulua toivotan tietenkin myös!

      Poista